Raskaan liikenteen levähdyspaikkoja lisättävä
Suomen maanteillä liikkuu päivittäin kymmeniä tuhansia raskaan liikenteen ajoneuvoja, joiden ansiosta tavara kulkee sujuvasti niin kauppoihin, tuotantolaitoksiin kuin yksityisille kuluttajille. Maantiekuljetusten edelleen lisääntyessä on eri tahoilla herännyt huoli raskaan liikenteen lepo- ja taukopaikkojen riittävyydestä. Taukopaikkoja tarvitaan runsaasti lisää ja niiden palvelutasoa on kehitettävä nykyisestä. Näin taataan logistiikan tehokkuus ja maantieliikenteen turvallinen sujuvuus.
– Perimmäinen syy lepo- ja taukopaikkojen tarpeeseen lähtee raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sääntelevästä EU-asetuksesta. Sen mukaan kuljettajan on pidettävä neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tauko. Pitemmän vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia jokaista 24 tunnin jaksoa kohti ja yhdenjaksoisen viikkolevon pituudeksi on määritelty minimissään 45 tuntia. Tauko- ja lepoajoista voi joissain tapauksissa hieman poiketa, mutta pääpiirteissään mainitut ajat koskevat kaikkia raskaan liikenteen kuljettajia, myös kuljetusyrittäjiä, kertaa lainsäädäntöä Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Tero Siitonen. Koska nämä vaatimukset tulevat lainsäädännöstä, on yhteiskunnan vastaavasti järjestettävä sellaiset olosuhteet, että lainsäädäntöä voidaan turvallisesti ja hallitusti noudattaa.
Turun seudulla käynnissä taukopaikkaselvitys
Turun seudulla taukopaikkojen tarvetta lisää Turun ja Naantalin satamiin suuntautuva rekkaliikenne. Siksi Turun ja Naantalin satamat, Varsinais-Suomen Liitto, ELY-keskus, SKAL ja kuljetusyrittäjät ovat ryhtyneet yhdessä selvittämään raskaan liikenteen lepopaikkojen haasteita, tarpeita ja tavoitteita eri toimijoiden näkökulmasta.
– Turun seudulla levähdyspaikkoja tulisi olla useampia kehätien sekä tärkeimpien sisääntuloteiden varsilla. Sijoittamalla taukopaikkoja mahdollisimman lähelle satamaa voidaan hyödyntää myös ajo- ja lepoaikalain laivaan menon tai sieltä tulon yhteydessä mahdollistama tunnin aikaraja. Pitämällä huolta levähdyspaikkojen määrästä ja palvelutasosta voidaan kasvattaa Varsinais-Suomen ja sen satamien logistista vetovoimaa, mikä koituu koko maakunnan hyväksi, Tero Siitonen korostaa. Paikkojen sijoituksen optimoinnilla parannetaan myös logistisen ketjun tehokkuutta ja tätä kautta kilpailukykyä.
Taukopaikkojen palvelutasoa nostettava
– Lepo- ja taukopaikkojen määrän lisääminen ei yksin riitä, vaan samalla on huolehdittava niiden palvelutasosta. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla asianmukaiset saniteettitilat suihkuineen sekä mahdollisuus ruokailuun ja ajoneuvon tankkaukseen. Turun sataman rekkaparkki on tässä suhteessa esimerkillinen, sillä yhteistyössä Merimieskirkon kanssa se tarjoaa kaikki nämä palvelut sekä myös oleskelutilaa vapaa-ajan viettoon. Tankkaus onnistuu vieressä olevilla tankkauspaikoilla, Tero Siitonen kertoo. Valitettavasti tämän paikan kapasiteetti on jo nyt täydessä käytössä.
Vuorokausilepoa varten olisi kuitenkin oltava mahdollisuus vuodelepoon myös muualla kuin ajoneuvon ohjaamossa, joko taukopaikalla tai sen lähistöllä. Tähän on syytä varautua, sillä viikkolevon viettäminen autossa saatetaan kieltää tulevaisuudessa, kuten jo joissain maissa on tehty. Suomen olosuhteissa on huomioitava myös taukopaikkojen talvivarustus, kuten sähkönsyöttö muun muassa kuormatilojen lämmönsäätelylaitteille. Kuljetusyritykset ja niiden asiakkaat ja erityisesti vakuutusehdot edellyttävät lisäksi yhä useammin, että sekä kuljettajien että lastin turvallisuudesta huolehditaan alueiden valvonnan ja vartioinnin avulla.
Turvallisuutta kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä
Kansainvälinen maantiekuljetusliitto IRU osallistui vuonna 2018 EU-rahoitteiseen selvitykseen, jonka raportti antaa suositukset tavaraliikenteen taukopaikkojen palvelutason, turvallisuuden ja valvonnan kehittämiseen. Turvallisuuden osalta raportissa esitetään nelitasoista luokitusjärjestelmää, joista kullekin on omat, tasoluokan mukaan kohoavat vaatimuksensa. Raportin pohjalta EU-komissio on asettanut asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa määritellä taukopaikkojen turvallisuusstandardit ja tekniset vaatimukset mahdollista tulevaa EU-lainsäädäntöä varten.
Paikkoja tarvitaan myös tilapäiseen pysäköintiin
– Taukopaikkoja tarvitaan ajo- ja lepoaika-asetuksen edellyttämien taukojen lisäksi myös tavarankuljetuksen muihin toimintoihin. Näihin lukeutuvat muun muassa kuorman tarkistukset, perävaunujen vaihtaminen ja tilapäinen pysäköinti, kuorman siirrot ja ajoneuvon teknisen kunnon tarkistukset. Nämäkin pitäisi pystyä hoitamaan hallitusti sitä varten osoitetuilla paikoilla, niin yleistä liikenneturvallisuutta kuin logistiikan sujuvuutta ajatellen, Tero Siitonen muistuttaa.
Teksti: Kari Ahonen
Kuvat: Markku Koivumäki