Uutta kohti aiempaa laajemmalla yhteistyöllä

Tätä kirjoittaessani ensimmäiset kuukaudet Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajana ovat takana. Viime vuodet ovat muuttaneet toimintaympäristöämme ja taloustilanne Suomessa ja Euroopassa on jatkunut sumuisena, mutta katse on kuitenkin tiukasti tulevaisuudessa. Tässä ajassa yhdistyksen vaikuttamistyössä korostuu aiempaakin enemmän Suomen logistisesta kilpailukyvystä huolehtiminen. Käynnissä on kansallisesti sekä 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys sekä teollisuuspoliittisen strategian valmistelu. Suomen saavutettavuus on geopolitiikan takia muuttunut ja olemme jopa aiempaa riippuvaisempia merikuljetuksista. 95,7 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulki vuonna 2023 meritse, mikä kertoo siitä, että Suomi todellakin on saari. Vertailun vuoksi: tämä osuus keskimäärin EU:ssa on n. 70 %. Suomen satamien ja koko meriliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen on tärkeää, ja tätä taustaa vasten esimerkiksi kevään kehysriihessä päätetty väylämaksujen korotus on valitettava päätös.

Uudessa työssäni keskeisiä tehtäviä ovat sidosryhmäyhteistyö ja vaikuttaminen. Nykypäivän haasteet vaativat poikkisektoraalista tarkastelua ja myös satama-alan arjessa korostuu uudella tavalla yhteistyö esimerkiksi puolustus- ja energiapoliittisten toimijoiden sekä huoltovarmuusorganisaation suuntaan. Esimerkeiksi sopivat muun muassa satamien energiaratkaisut ja rooli koko yhteiskunnan energiamurroksen tukena sekä puolustusvoimien logistiset tarpeet. Satamien ja energiantuotannon sekä -jakelun nivoutuminen yhteen edellyttää mittavia investointeja satamainfraan, jos ja kun vaikkapa merituulivoimaloiden rakentaminen tekee satamista niiden tukialueita. Suomen huoltovarmuuden takaaminen sekä Nato-jäsenyyteen liittyvät asiat asettavat omat logistiset vaatimuksensa sekä satamille että koko liikennejärjestelmälle. Viime kädessä kaikki nivoutuu logistiikkaan, teollisuuden investointipäätökset mukaan lukien.

Kesäkuussa pidettävät Euroopan unionin parlamenttivaalit on tärkeä mahdollisuus vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen ja sen päätöksentekoon. EU-pöytiinkin tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät satamien ja merenkulun merkityksen Suomelle ja koko Euroopalle. Vaalien tuloksen selvittyä odotetaan uuden komission valintaa ja sen työohjelmaa. Tulevan komission ohjelman sisällössä korostunee vahvimmin Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Ukrainan tukeminen ja sen jälleenrakentamiseen valmistautuminen on iso yhteinen ponnistus. Satamien toimintaan liittyen keskeistä on Euroopan strategisen autonomian vahvistaminen, mihin liittyen EU haluaa rajoittaa nykyistä tehokkaammin ulkomaisten toimijoiden otetta eurooppalaisesta kriittisestä infrastruktuurista, satamat mukaan lukien. Ilmastopolitiikan osalta satamat toivovat pientä hengähdystaukoa sekä eurooppalaisia työkaluja tukemaan vihreän energian investointeja. Satamien investointitarpeet Euroopassa ovat noin 80 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja tässä ala tarvitsee myös julkista tukea.

Vahvan perustan työlleni muodostaa Suomen Satamat ry:n asiantunteva organisaatio sekä edeltäjäni Annaleena Mäkilän periksiantamaton työ toimialan hyväksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Työssäni voin hyödyntää myös omaa parin vuosikymmenen kokemustani liikennepolitiikan parissa. Olen jo aiemmin päässyt tutustumaan satama-alan kollegoihin muun muassa Suomen kansallisen meriliikennestrategian valmistelun yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriössä sekä työskennellessäni Euroopan Parlamentissa liikenne-, ilmasto- ja energiapolitiikan parissa. Niin oma kuin koko Suomen Satamat ry:n organisaation osaaminen on koko toimialan käytettävissä.

Yhteistyössä vahvistamme satamien toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä osana kansainvälistä logistiikkaa ja teemme työtä Suomelle tärkeän meriliikenteen hyväksi. Satamilla on aina ollut hyvin merkittävä rooli osana Suomen yhteiskunnan, kaupunkien ja teollisuuden kehittymistä ja tämä merkitys on nykyhetkessä vain korostumassa.

Piia Karjalainen

Kirjoittaja on toiminut Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajana 1.2.2024 alkaen.

KUVAT: Heli Sorjonen ja Marjo Saviranta