Merten moottoritie on pidettävä kunnossa

Meneillään oleva hanke tuo Turun satamaan entistä sujuvammat liikenne- ja paikoitusjärjestelyt, tehokkaamman rekkojen sisäänajon aluksiin sekä alusten automaattisen kiinnittymisjärjestelmän, jota Viking Linen tilaama, vuoden 2021 alussa käyttöönotettava alus tulee käyttämään.

Liikenne ja logistiikka

Turun Sataman ohella NextGen Link -hankkeessa ovat mukana Maarianhaminan ja Tukholman satamat.  Turun Sataman alullepanema hanke linkittyy Viking Linen tekemään alustilauksen. Hankkeeseen liittyvät työt valmistuvat mukana olevissa satamissa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Rambergin mukaan mukana olevat satamat kuuluvat Suomesta alkavaan Skandinavian Välimeren kuljetuskäytävään, joka kulkee Ruotsin kautta.

– ­­Kyse on yksinkertaistettuna siitä, että EU suosii hankkeita, jotka tukevat tiettyjä ensiarvoisiksi katsottuja kuljetuskäytäviä ja me kuulumme sellaiseen. Hankkeisiin, jotka vahvistavat niitä on mahdollista saada EU-rahaa.

Merten moottoritie

Kyse on niin sanotusta Merten moottoritie -hankkeesta (Motorways of the Seas, MoS) joka on puolestaan osa CEF-verkostoa (Connecting Europe Facility), jossa satamat ovat mukana meri- ja maakuljetusten solmukohtina.

Hankkeen vaatimuksiin kuuluu muun muassa, että maassa ja merellä investointeja tehdään yhtäläisesti. Sääntöjen mukaan mukana on oltava myös vähintään kaksi ydinsatamaa, jotka sijaitsevat kahdessa eri EU-maassa.

Rambergin mukaan Turun Satama näki tässä luontevan mahdollisuuden hankkeeseen, jonka Viking Linen alushankinta ajankohtaisti ja vahvisti.

– Rahtitilan kasvaminen uuden aluksen myötä oli tässä merkittävä tekijä. Sen lisäksi päästöjen väheneminen ja saariston ympäristön huomioon ottaminen vaikuttivat.

Suomen pidettävä puoliaan

Rambergin mukaan Suomen olisi pidettävä entistä aktiivisemmin huolta siitä, että maa pysyy mukana eurooppalaisessa kuljetusjärjestelmässä.

Toimitusjohtaja Christian Rambergin ja kehityspäällikkö Markku Alahämeen mukaan Turun satama haluaa olla jatkossakin ykkösväylä Pohjoismaihin. ”Tällaisten kehityshankkeiden avulla tämä asema logistiikassa saadaan pidettyä.”

– Jos me emme synnytä täällä tämän kaltaisia hankkeita, ei ole sanottua, että meille tärkeät väylät kehittyisivät ja olisivat jatkossakin priorisoituja. EU:n sisällä on kova kilpailu siitä, mitkä hankkeet ja reitit ja käytävät ovat kehityksessä ja investoinneissa etusijalla.

Ramberg muistuttaa, että Ruotsi ja Tanska ovat parantaneet aktiivisesti maayhteyksiään Keski-Eurooppaan. Parhaillaan rakenteilla on Fehrmanbeltin Tanskan Rodbyn ja Saksan Puttgartenin välillä alittava maailman pisin juna- ja autotunneli. Vuonna 2024 valmistuva tunneli on Euroopan mittavin liikennehanke tällä hetkellä. Rambergin mukaan hanke hyödyttää logistisesti myös Suomea.

–Meillä on tulevaisuudessa käytössä entistäkin paremmat maayhteydet Ruotsista Keski-Eurooppaan. Suomalaisten on itse pidettävä huolta, että meidän merten moottoritie Suomesta Ruotsiin on kunnossa ja kilpailukykyinen.

Suomen sisällä Turun sataman asema ykkösyhteytenä Pohjoismaihin vaatii sekin huolenpitoa.

– Tämän on oltava yhteinen tavoite Varsinais-Suomen talousalueella.

Uudistukset tuovat sujuvuutta

Viking Linen uusi alus tulee käyttämään Turun satamaan asennettavaa automaattista kiinnitys- ja irrotusjärjestelmää, jossa alus kiinnitetään laituriin eräänlaisilla imukupeilla. Toinen merkittävä parannus tulee laivojen rekkalastaukseen. Rekkojen punnitus, mittaaminen ja kuvaaminen tuovat turvallisuutta ja helpottavat aluksen entistä tehokkaampaa ja tasapainoisempaa lastausta, mikä tuo puolestaan energiatehokkuutta.

Rambergin mukaan ympäristöhyödyt syntyvät pienistä paloista.

– Jos automaattinen kiinnitysjärjestelmä tuo 10 minuuttia aikasäästöä. Se aika voidaan sitten käyttää saaristossa, jolloin säästyy energiaa ja aallonmuodostus on pienempää. Kun laivaa ajetaan 365 päivää vuodessa, alkaa tulla tuntuvaa säästöä.

Hankkeen kolmas merkittävä osa-alue Turun satamassa on liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden parantaminen.

– Onhan se myönnettävä, että meillä on nyt aika sumppuinen satama etenkin kesäaamuisin ja -iltaisin. Matkustajasataman alueella kohtaavat taksit, bussit, junat, laivaan sisään menevä liikenne ja saattoliikenne. Kantasatama-alue järjestetään nyt uudelleen ja se vaatii katujärjestelyjä.

Sataman alueen pysäköinti tullaan keskittämään yhteen pysäköintitaloon. Pysäköintilaitos ei kuulu EU-hankkeeseen vaan Turun Satama rahoittaa sen ja tulee myös operoimaan sitä.

– Se liittyy niin oleellisesti meidän toimintaamme, että haluamme pitää sen omissa käsissämme, Ramberg sanoo.

Tukholman satama saa lisätilaa rekoille
– Digitaalisen järjestelmän myötä liikenne pystytään ohjaamaan oikealle paikalle autokentälle paremmin ja koko lastaus tehostuu, kertoo Tukholman sataman suhdetoiminnasta vastaava Sandra Gegerfelt.

Tukholman Stadsgårdenin sataman parannustyöt NextGen Link -hankkeessa keskittyvät paljolti satamakentän laajentamiseen ja rekkojen sisäänajon uudelleenjärjestelyyn.

– Satama-alueemme sijaitsee Tukholman keskusta-alueella ja on jo entuudestaan ahdas. Viking Linen uuden aluksen rahtikapasiteetti on entistä suurempi, joten teemme lisätilaa tavaraliikenteelle, kertoo Tukholman sataman suhdetoiminnasta vastaava Sandra Gegerfelt.

– Otamme myös käyttöön ITS-järjestelmän (Intelligent Transportsystem), joka on jo käytössä Värtahamnenissa ja Kappelskärin satamassa.

Gegerfelt lupaa tavaraliikenteelle paljon nykyistä parempaa sujuvuutta.

– Digitaalisen järjestelmän myötä liikenne pystytään ohjaamaan oikealle paikalle autokentälle paremmin ja koko lastaus tehostuu.

Stadsgårdenin sataman osalta projekti tulee valmistumaan Sandra Gegerfeltin mukaan jo vuoden 2019 loppuun mennessä.

 

 

Teksti Kalle Kirstilä
Kuvat Robert Seger

Verkkojen Eurooppa CEF

  • Verkkojen Eurooppa (CEF = Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi.
  • Rahoituskauden 2014–2020 liikennealan budjetti on 26,250 miljardia euroa, josta 11,305 miljardia euroa on korvamerkitty ns. koheesiomaille. Tukiprosentti vaihtelee 20–85 % riippuen hankkeen tyypistä.