Varustamojen tavoitteena hiilineutraali merenkulku

Varustamojen globaali kattojärjestö ICS esitti IMO:n ympäristönsuojelukomitean marraskuisessa kokouksessa merenkulun päästöleikkaustavoitteen rajua kiristämistä. Tavoitteena on saada koko maailman merenkulku hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Tavoite on todella kunnianhimoinen, sillä se ylittää merkittävästi sekä IMO:n nykyisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä että FuelEUMaritime-asetuksen tavoitteet. Vertailuvuotena IMO:n nykytavoitteessa on vuosi 2008.

Koko meriklusterin yhteinen asia

– Aloitteen lähtökohtana on varustamoalan yhteinen tahtotila. Alalla tunnistetaan tarve ilmastomuutoksen nopeaan hillitsemiseen, mitä varten elinkeino on tehnyt ja tekee jatkuvasti valtavia investointeja. Hiilineutraali merenkulku edellyttää kuitenkin mittavia tutkimus- ja tuotekehityspanoksia sekä uusien polttoaineiden että teknologioiden kehittämiseen. Tämä edellyttää laaja-alaista yhteistyötä muun muassa varustamojen, meriteollisuuden ja polttoaineteollisuuden kesken, alustaa aihetta Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Tutkimus ja tuotekehitys avainroolissa

Merkittävin rooli hiilineutraaliin merenkulkuun pyrittäessä on käytettävillä polttoaineilla. Uusiin potentiaalisiin polttoaineisiin kuuluvat esimerkiksi biokaasu ja vedystä tuotetut sähköpolttoaineet. Yksi lupaava vaihtoehto on myös polttokennoteknologia.

– Pelkästään polttoaineiden kehittäminen tuotantovalmiuteen asti ei kuitenkaan riitä. Saatavuus ja hinta tulevat olemaan avainkysymyksiä, joilla siirtymä hiilineutraaliuteen varmistetaan. Jakeluinfran on valmistuttava rinta rinnan polttoaineiden tuotannon kanssa. Samaan aikaan moottoriteknologian odotetaan kehittyvän niin, että alukset eivät ole sidottuja yhteen ainoaan polttoaineratkaisuun.

Rahoitusta ja kannustimia tarvitaan

Ratkottavana on siis suuria kysymyksiä, joista keskeisimpiin kuuluu innovaatiotoiminnan rahoitus. Varustamot ovat vahvasti sitoutuneet tuleviin investointeihin, joiden rahoittamiseksi on suunniteltu toimialan omaa T&K-rahastoa. Esillä on ollut myös merenkulun globaali hiilimaksu.

– Varustamoilta kerättävän markkinaehtoisen rahoituksen lisäksi uusien innovaatioiden käyttöönotto edellyttää myös muita rahoitusmekanismeja niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Meriliikenne on huomioitava erilaisiin ympäristöohjelmiin liittyvissä rahoitusmalleissa ja investointikannustimien lisäksi rahoitusta on ohjattava myös uusien ja nykyisten polttoaineiden välisen hintaeron kompensointiin.

Meriliikenne on jo nyt ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. 90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse ja noin 2,9 prosenttia päästöistä aiheutuu merenkulusta.

Suomen varustamot edelläkävijöitä

Suomalaiset varustamot ovat jo pitkään olleet edelläkävijöitä ympäristöasioiden huomioinnissa. Hiilipäästöjen vähentämiseksi on otettu käyttöön esimerkiksi biojätteestä valmistettuja polttoaineita, ja maailman ensimmäiset LNG-polttoaineella kulkevat matkustaja-alukset tulivat liikenteeseen Suomessa. Alusten ilmastopäästöjen vähentämiseksi on kokeiltu myös tuulivoimaa, ja lähivuosina liikenteeseen ovat tulossa ensimmäiset sähköhybridialukset. Eri varustamojen uusinvestoinnit jatkavat vastuullista kehitystä, jonka vauhdittamiseksi varustamot osallistuvat aktiivisesti myös lukuisiin ilmastomuutoksen torjumiseen tähtääviin kehityshankkeisiin.

– Suomen Varustamot toivoo uuden aloitteen saavan kannatusta IMO:ssa ja johtavan toimenpiteiden nopeaan etenemiseen. Globaalit järjestelmät ovat tehokkain tapa saavuttaa vaikutuksellisia päästöleikkauksia ja torjua ilmastomuutosta, toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamot ry:stä korostaa.

Teksti: Kari Ahonen
Kuvat: Jarmo Piironen ja Suomen Varustamot ry