Sataman ympäristöohjelmassa painottuvat Saaristomeren suojelu, energia- ja ilmastokysymykset

Sataman uusi ympäristöohjelma vuosille 2019–2025 on valmistunut. Satama on tehnyt ympäristön puolesta merkittävän päätöksen luopua meriläjityksestä. Ohjelma noudattelee Turun kaupungin kunnianhimoisen ilmastosuunnitelman linjauksia.

Ympäristö ja turvallisuus

Turun Sataman tavoite on minimoida toiminnan ympäristöhaitat. Ympäristövaikutuksia seurataan tiiviisti, mitä edellytetään myös yhteistyökumppaneilta. Ympäristöyhteistyötä tehdään myös kansainvälisesti Itämeren satamien kesken.

Ympäristöohjelmien tekemisessä Turku on ollut satamista ensimmäisten joukossa. Vuosittain tehdään ympäristötilinpäätös. Turun Satamalla on myös sertifioitu ympäristöjärjestelmä.
– Se, mikä ympäristöohjelmassa on uutta aiempaan verrattuna, niin nyt puhutaan myös ilmaston muuttumisesta ja tarkastellaan asioita kokonaisuutena, Markku Alahäme sanoo.

Turun Sataman kehityspäällikkö Markku Alahäme kertoo, että uusi ympäristöohjelma toimii kaupungin ilmastosuunnitelman mukaan samaan suuntaan. Tavoitteena on hiilineutraali Turku.
– Sataman ja kaupungin yhteistyöllä on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi autolauttaliikenteen vaikutuksiin, kehittämispäällikkö Risto Veivo sanoo. Hänen vastuualueinaan Turun kaupungin konsernihallinnossa ovat ilmasto- ympäristö- ja kestävä kehitys.

Varustamoja on kannustettu vähentämään laivaliikenteen aiheuttamia päästöjä. Maakaasulla liikkuva Viking Grace roottoripurjeineen on edelläkävijä. Vikingin uusi LNG-alus valmistuu 2021, mikä edellyttää myös valmiutta tankata sitä Turussa.

Satama on ollut myös kehittämässä maasähkön tarjoamista aluksille. Erityisesti on panostettu jätevesien vastaanottoon. Risteilijöille tarjotaan mahdollisuus pumpata jätevetensä maihin maksutta. Näillä päätöksillä on todellista merkitystä toiminnan ympäristövaikutuksiin Turussa sekä vaikutusta Itämeren tilaan. Alahäme kertoo, että yksi keino parantaa veden laatua Satamassa olisivat pohjanpesujärjestelmät, jotka ottavat irtoavan materiaalin talteen.

Ilmastostrategiaa viedään käytäntöön myös rakentamisessa.
– Ympäristö ja ilmastovaikutukset huomioidaan paremmin investointihankkeiden koko elinkaaren aikana, Alahäme sanoo. Tätä päästään toteuttamaan erityisesti vuoteen 2025 suunnitellun uuden satamaterminaalin rakentamisessa.

Saaristomerelle tärkeä päätös läjityksestä

Ympäristöohjelmassa jatketaan panostuksia energiankäytön tehostamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Satamassa satsataan vähäpäästöiseen autokantaan ja esimerkiksi vaihdetaan kenttävalaistuksiin led-valaisimia.

Uutta on nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja riskeihin varautuminen sekä muutokseen sopeutuminen.
– Sataman päätös lopettaa meriläjitykset vuoteen 2024 mennessä on yksi ratkaisu, jolla Saaristomeren sopeutumiskykyä parannetaan pitkällä aikajänteellä. Se on ansiokas ilmastonmuutoksen sopeutumistoimi, Veivo sanoo.

– Satamalla on ollut jo pitkään se strateginen linja, että se haluaa olla edelläkävijä ympäristö- ja turvallisuusasioissa, Risto Veivo arvioi.

Satama on tehnyt aktiivista ilmasto- ja laatutyötä jo pitkään. Läjitysten vaikutuksia on arvioitu erimerkiksi silakan kuturantojen tilaa seuraamalla. Sataman ympäristöseurantaan kuuluu myös esimerkiksi melukartoitus.

Kaupunki on myös hoitanut osansa, sen suurin yksittäinen panos Itämeren hyvinvointiin on ollut Kakolan puhdistamon rakentaminen 140 miljoonalla eurolla.
– Kakolan puhdistamo on erittäin merkittävästi parantanut vesien tilaa Turun lähivesillä.  Se puhdistaa tehokkaasti 13 kunnan jätevedet, Veivo sanoo.  Hänen mukaansa puhdistuslaitos on parhaita, mitä Pohjoismaissa on, parempi kuin valtaosa Ruotsin ja Tanskan puhdistamoista. Vaikutus Saaristomeren tilaan näkyi heti, ja vaikutukset jatkossa kumuloituvat.

– Ympäristö säilyy tärkeänä osatekijänä, kun Sataman toimintaa kehitetään, Alahäme linjaa.

Teksti: Sini Silván
Kuvat: Sini Silván ja Jarmo Piironen

Turun kovat ilmastotavoitteet

Turun kaupungin 2018 hyväksytyn ilmastosuunnitelman tavoite on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasosta vuoteen 2021. Lähtötilanteessa vähentämistavoitteesta oli saavutettu neljännes. Vuoteen 2029 mennessä pyritään siihen, että Turku on hiilineutraali alue, jonka nettopäästöt ovat 0 tai negatiiviset. Vuodesta 2029 Turku on ilmastopositiivinen eli ei enää ilmastoa lämmittävä vaan viilentävä alue.