Turun Satamassa irrotettiin Portti itään ja länteen -fresko strappo-menetelmällä – Erittäin haastavaa ja erityisosaamista vaativaa sanoo taidekonservaattori
Ferry Terminal Turku -projektiin kuuluvan vanhan 1950-luvulla rakennetun matkustajapaviljongin purkutyömaan alta pelastettiin vuonna 1957 tehty Hilkka Toivolan (1909–2002) 40 neliömetrin kokoinen Portti itään ja länteen -fresko.
Suurikokoiset seinämaalaukset – joista käytetään myös nimitystä muraali – maalataan pysyvään rakenteeseen, esimerkiksi seinään tai kattoon. Maalauksia on perinteisesti julkisissa tiloissa, usein osana sisustusarkkitehtuuria. Seinämaalausten toteutustapoja on useita, Portti itään ja länteen -teos on toteutettu freskotekniikalla, jossa maalaus maalataan tuoreelle, vielä kostealle laastipohjalle. Laastin kuivuessa syntyy kestävä, vettä hylkivä pinta ja kuvasta tulee kiinteä osa rakennetta. Muita seinämaalaustekniikoita ovat esimerkiksi al secco, jossa maalaus tehdään kuivalle kalkkilaastille, sekä öljy-, tempera- tai akryylivärimaalaus. Tämän päivän graffitimaalauksissa käytetään usein myös spraymaaleja.
Selvää on, ettei näin suurta seinämaalausta voitu irrottaa ja varastoida kokonaisena seinänä. Turun museokeskuksen konservaattorit Mats Sjöström ja Emilia Kallinen tekivät ison työn selvittäessään freskon irrottamiseen, varastointiin ja uudelleen kiinnittämiseen soveltuvia menetelmiä ja materiaaleja. Destruktiivisen strappo-menetelmän soveltuvuudesta seinämaalauksen irrottamiseen konsultoitiin puolalaista, Nikolaus Kopernikuksen yliopistossa toimivaa taidekonservaattori ja professori Robert Rogalia. Tekniikkaa kokeiltiin useilla ”resepteillä” yhdessä professori Rogalin kanssa ennen varsinaisen työn aloittamista ja samalla hän koulutti koko työryhmän strappo-menetelmän käyttöön.
Fresko irrotettiin mahdollisimman suurina, teoksen kompositiota myötäilevinä kokonaisuuksina. Irrotustyössä osa maalauksen pigmentistä jäi seinäpintaan, joten irrotettua teosta myös retusoidaan. Irrotustyö paljasti myös kuva-aiheita, jotka taiteilija oli jättänyt maalaamatta lopulliseen teokseen.
Seinämaalauksen irrotus vaatii erityisosaamista
Freskon irrottaminen aloitettiin tammikuussa ja työ saatiin valmiiksi keväällä. Irrotustyön suoritti Konservointi Helle kolmen konservaattorin voimin yhdessä Turun museokeskuksen taidekonservaattori Emilia Kallisen kanssa, joka toimi myös projektin vastuuhenkilönä. Työn edetessä konsultoitiin tarvittaessa professori Rogalia.
Konservointi Helle on perustamisestaan lähtien ollut mukana useissa haasteellisissa ja mielenkiintoisissa projekteissa.
– Näin suurikokoisen freskon irroittaminen on yksi ainutlaatuisimmista ja mielenkiintoisimmista projekteista, jossa olen parikymmenvuotisen yrittäjäurani aikana ollut mukana, kertoo yrittäjä, taidekonservaattori Liisa Helle-Wlodarczyk.
– Tämä on harvinaislaatuinen projekti, tietääkseni Suomessa ei ole toista näin suurta freskoa. Yllättävän hyvin olemme työssä edenneet, taidekonservaattori Emilia Kallinen toteaa.
– Jokainen tämän jättikokoisen palapelin paloista täytyy käsitellä omalla tavallaan, työskentelymenetelmät muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti työn edetessä.
Portti itään ja länteen -maalauksessa on yhdistelty fresko- ja al secco -tekniikoita ja tämä teki sen käsittelystä erittäin haastavaa. Työ aloitettiin pintapuhdistuksella, koska seinämaalausta ei oltu koko sen esilläolon aikana kertaakaan puhdistettu. Puhdistuksen jälkeen hilseilevä maalauspinta vahvistettiin konsolidoimalla se ja sen jälkeen pintaan kiinnitettiin eläinliimalla useita japaninpaperi-, harso- ja pellavakangaskerroksia. Vahvistuskerrosten kuivuessa valmisteltiin märkätilalevy, kiinnittämällä siihen ohut kerros polyuretaania, jonka päälle levitettyyn märkään laastiin sitten seinästä irti leikattu ”paketti” värikerroksineen kiinnitettiin.
Kiinnityksen jälkeen aiemmin väripinnan päälle liimatut japaninpaperi, suodatinkangas ja pellavakangaskerrokset poistettiin käyttämällä höyryä ja kuumaa vettä. Näin alta paljastui seinässä ollut värikerros uudelle pohjalle kiinnitettynä. Irrotettuja teoksen paloja tullaan säilyttämään Museokeskuksen varastossa.
Turun museokeskus vastasi projektin sopimuksista ja hankinnoista, sekä tarkasti ja hyväksyi lopputuloksen. Kiinteistöpäällikkö Matti Lindqvist toimi sataman puolesta projektin kulkuoikeuksien ja rakennukseen pääsyn yhteyshenkilönä.
Missä freskon uusi kotipaikka?
Seinämaalauksen uutta sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty. Temaattisesti matkustamiseen ja kansainvälisyyteen liittyvän teoksen sijoittaminen uuteen Ferry Terminal Turku -yhteisterminaaliin saattaisi olla luontevaa. Soveltuuko fresko tyyliltään tai ylipäänsä uuteen terminaaliin selviää, kun arkkitehtikilpailutus saadaan kevään aikana maaliin ja nähdään tulevaan terminaaliin suunnitellut puitteet. Varmaa kuitenkin on, ettei tällaista irrotusprosessia enää tulevaisuudessa tehdä, sillä jatkossa fresko luultavammin kiinnitetään sijoituspaikkansa seinälle tukilevyjen kanssa, eikä suoraan seinäpintaan.
VIDEO Turun museokeskuksen dokumentti seinämaalauksen irrotustyöstä (n. 5 min).
Myös Vikaisen ”Rannalla odottajat” reliefi pelastettiin
Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva Jussi Vikaisen (1907–1992) sankaritaulureliefi ”Rannalla odottajat” (1956) irrotetaan myös turvaan matkustajapaviljongin seinästä ennen rakennuksen purkamista.
Teksti: Heli Kaijansalo
Kuvat & video: Turun museokeskus, Heli Kaijansalo
Hilkka Toivolan Portti itään ja länteen –fresko vuodelta 1957
- Teoksen suunnittelu alkoi jo 1950-luvun alussa.
- Teoksen koko: korkeus 3,6 m, leveys 10,4 m, pinta-ala n. 40 m2
- Frescon teemat heijastavat jälleenrakentavan Suomen tunnelmia.
- Perheen, elinkeinojen ja kulttuurin merkityksiä kuvaavan symboliikan lisäksi maalaus kertoo porttien avautumisesta maailmalle, uudesta positiivisesta alusta ja rauhan ajasta.
- Uusi sijoituspaikka vielä avoinna.
- Turun Satama vastaa siirtotyön budjetista, joka on 125 000 euroa.
