Suomen satamat ovat uuden edessä

Kaksitoista vuotta suomalaisten satamien edunvalvonnan tehtävissä alkaa olla ohi. Tulin Satamaliiton toimitusjohtajaksi vuonna 2012 ja nyt helmikuun alussa siirryn vähitellen viettämään vapaavuosia Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajan tehtävistä.

Yhtiöittäminen avasi satamille uusi mahdollisuuksia

Peruutuspeiliin katsoen kuluneet vuodet ovat menneet nopeasti. Monia satamien kannalta katsoen merkittäviä asioita on tapahtunut, niistä tärkeimpänä satamien yhtiöittäminen. Yhtiöittämisen taustalla olivat EU:n asettamat kilpailusäädökset, joiden mukaan kuntien omistamat kilpailutilanteessa olevat kunnalliset liikelaitokset tuli yhtiöittää vuoteen 2015 mennessä. Uudistuksen ansiosta Suomessa on nyt Euroopan liberaalein satamamarkkina, jossa satamat voivat kehittää liiketoimintaansa rajoituksitta. Vaikka satamien rooli ja funktio on ennallaan, on elinkeinolla vapaat kädet tehdä uusia avauksia omista lähtökohdistaan. Nyt noin kymmenen vuoden jälkeen on nähtävissä, että satamat lähestyvät asiakasarvoja eri tavoin. Osa on lähtenyt mukaan palvelumarkkinaan, osa panostanut digitaalisuuteen tuotannossa ja kehittämisessä ja niin edelleen. On ollut hienoa päästä näkemään ja kokemaan tämä muutos.

Satamien yhteistyö organisoitui uudelleen

Myös satamien edunvalvonta on uudistunut. Satamaliiton jäsenrakenne uudistui vuonna 2015, kun kaupungit siirsivät liiton jäsenyyden suoraan satamille. Jäsenistön koostuessa pelkästään satamista on selvää, että yhdistys puhuu yhdellä äänellä ja edunvalvonta on tehokkaampaa. Uudistuneesta liitosta syntyi lisäksi vuonna 2023 uusi Suomen Satamat ry liiton täytettyä 100 vuotta. Henkilökohtaisesti olen iloinen ja ylpeä myös siitä, että sain ensimmäisenä pohjoismaalaisena toimia Euroopan satamia edustavan ESPO:n puheenjohtajistossa. Kuusi vuotta varapuheenjohtajana ja kaksi viime vuotta puheenjohtajana tarjosivat erinomaisen tilaisuuden olla Euroopan suurten satamien rinnalla vaikuttamassa alan lainsäädäntöön ja puolustaa Suomen etuja erinäisissä säätelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Energiamurros ei tapahdu ilman satamia

Tulevaisuuden kysymyksistä suurin on jo käynnissä oleva energiamurros. Satamilla on tällä hetkellä merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden tuonnissa ja viennissä sekä varastoinnissa ja jakelussa. Samalla tavoin satamat voivat toimia energiahubeina myös uusien energiamuotojen vallatessa alaa. Satamien sijainti veden äärellä tekee niistä hyviä kumppaneita esimerkiksi merituulipuistoille ja vettä tuotantoonsa tarvitseville vety- ja ammoniakkilaitoksille. Satamat kuitenkaan tuskin ovat itse investoreina uusiin energiamuotoihin ja käyttövoimiin. Sen sijaan satamat edistävät hankkeissa niiden tarvitsemia aluejärjestelyjä ja investoivat tuotantolaitosten tarvitsemaan infrastruktuuriin.

Satamien kehittäminen palvelee koko yhteiskuntaa

 Pian päättyvällä EU:n parlamentin ja komission kaudella tehtiin paljon merenkulkuun liittyvää pakottavaa lainsäädäntöä. Nyt olisi hyvä antaa satamille ja muille alan toimijoille hengähdystauko, jotta lainsäädäntö saataisiin sujuvasti vietyä käytäntöön asti.

Markkinoiden toimintaan uskovana haluaisin nähdä, että nyt liiankin yksityiskohtaisen regulaation sijasta annettaisiin enemmän tilaa alan itsesäätelylle. Kun satamille annetaan lisää vapautta liiketoimintojensa kehittämiseen, satamat pystyvät vastaamaan paremmin asiakkaidensa ja ympäröivän yhteisön odotuksiin, myös satamille keskeisissä varautumisen tehtävissä.

Annaleena Mäkilä

Kirjoittaja toimi Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajana vuosina 2012–2024 ja ESPO:n (European Sea Ports Organisation) puheenjohtajistossa vuosina 2014–2022, joista viimeisimmät kaksi vuotta järjestön puheenjohtajana.

Kuva: Aija Kallio