Ydinverkkoa rakentamassa

– Euroopan liikenneverkot ovat osa EU:n liikennepolitiikkaa ja sen kehittämistä, jossa Suomen kannalta olennaista on saavutettavuus, toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä Suomen Satamaliitto ry:stä tiivistää.

– Satamien näkökulmasta olemme pärjänneet suhteellisen hyvin TEN-T-liikennepolitiikan rahoituksessa. Sen sijaan kotimaan rahoitus vesiväylien ja maapuolen yhteyksien kehittämiseen edellyttää jatkossa aivan uutta otetta.
Liikenne ja logistiikka

Juuri nyt rakennetaan Euroopan liikenneverkkojen ydinkäytäviä vuoteen 2030. Turku on yksi ydinsatamista ja TEN-T ScanMed -käytävän satamista. Ydinverkkostatus asettaa samalla satamille tietyt palvelutasovaatimukset.  Yksi niistä on palvelumahdollisuus LNG:n bunkraukseen sitä tarvitsevalle meriliikenteelle.

– Tämä voidaan järjestää myös mobiilisti kumipyörillä tai floating service -aluksena. Suomessa toimivat Tornion ja Porin satamien terminaalit sekä Nesteen Porvoon yksikkö, joista kuljettamalla bunkrauspalvelu on järjestettävissä.

Ydinsatamilta edellytetään myös maasähkön tarjoamista, mutta vain, mikäli markkinakysyntää on.

– Ruotsissa ja Norjassa on meneillään todellinen maasähköbuumi, ja nähtäväksi jää, milloin Suomessa keskustelu vahvistuu.

Maasähkön käyttö eri satamissa ei ole yksiselitteistä, mutta sen etuja on matalampi äänitaso satamissa, joiden lähellä on asutusta.

– Esimerkiksi Turussa matkustajaliikenteen kääntöajat ovat niin nopeat, ettei maasähkön käyttö taida olla taloudellisesti järkevää, koska koneiden alasajo tai ylösajo vie aikaa.

Suomi automatisaation globaalissa kärjessä

Tällä hetkellä liikenteen palveluiden kehittämisen kärkenä on automatisaation, robotisaation ja digitalisaation hyödyntäminen. Tässä Suomen meriklusterissa ollaan todellisessa etunojassa. Suomella on hankkeita, jotka liittyvät miehittämättömiin aluksiin ja maailmalla aivan uniikkiin Jaakonmeren testialueeseen.

– Olemme aivan globaalissa kärjessä.

Vuoden alusta alkaen satamat ja niissä toimivat varustamot ovat olleet velvollisia avaamaan henkilöliikenteen palveluissa aikataulutiedon rajapintaa. Tätä avointa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi mobiilisovellusten kehittämiseen. Tavoitteena on uuden liiketoiminnan synty. Sovellusten uskotaan myös tehostavan eri liikennemuotojen yhteensovittamista.

Rahoituksessa tulee olla hereillä

Eurooppa satsaa liikenneverkkoihin Verkkojen Eurooppa –rahoitusinstrumentilla. Tätä rahoitusta Turun Satama on saanut NextGen Link -hankkeeseen, jolla päivitetään yhteyttä Tukholmaan. Hanke ulottuu vuoteen 2020 ja sisältää uuden matkustaja-autolautan (ro-pax) ympäristö- ja satamainvestoinnit.

– On todella hienoa nähdä, miten satamat ovat onnistuneet EU-hankkeiden saamisessa, Annaleena Mäkilä sanoo.

– Rahoitus on monipuolistunut niin, että lisänä on myös strategisten investointien rahasto, josta Jyrki Katainen vastaa komissaarina Brysselissä. Samoin Euroopan investointipankin lainatyyppiset rahoitusmuodot ovat mahdollisia isoissa infrastruktuuri-investoinneissa, ja sielläkin on suomalaisittain tuttu mies eli Alexander Stubb.

Satamien ja liikenteen asioissa Suomella on vaikutusvaltaa myös Euroopan parlamentissa, jonka liikennevaliokunnassa on kaksi entistä liikenneministeriä Merja Kyllönen ja Henna Virkkunen.

– Koko Suomen kannalta on tärkeää, että Suomeen saadaan muodostettua itärajalta Turkuun ja edelleen Tukholmaan ulottuvan liikenteen kasvukäytävän rinnalle nykyisin Helsinkiin päättyvän käytävän jatko Pohjois-Suomeen. Tätä hanketta Satamaliittokin tukee.

Rahoituksessa kriittiset hetket

Mäkilä korostaa, että EU-rahoituksen hankkeita ja hakemuksia pitää osata myös lobata hyvissä ajoin ennen kuin varsinainen hakuprosessi käynnistyy. Tässä ammattikonsulteista on etua, vaaditaan vuorovaikutuksellisuutta paikan päällä Brysselissä. Tulee tuntea ihmiset ja miten rahoituksen päätöksentekoprosessi etenee. On osattava tuoda esiin Suomen ominaispiirteitä.

– Juuri nyt on kriittinen hetki, jolloin tulee vaikuttaa liikenteen kokonaisrahoituskehykseen. EU:n komissiossa valmistellaan EU:n Multiannual Financial  Framework -rahoituskehystä. Se sisältää seuraavan seitsenvuotisen rahoituskauden TEN-T-liikennepolitiikan yhteiset voimavarat. Kilpailu on luonnollisesti kovaa niin raideinvestointien, meriliikenteen tarpeiden kuin satamien ja maanteiden kesken. Satamien Eurooppa-organisaatio tekee hartiavoimin vaikuttamistyötä ja me kansalliset toimialaorganisaatiot siinä rinnalla.

Satamat profiloituvat

Satamat ovat toimineet kolme vuotta osakeyhtiömuodossa. Tämä näkyy selvästi astetta ammattimaisemmassa tekemisessä. Tämä edellyttää myös satamayhtiön hallituksilta uusia osaamisprofiileja. Myynti- ja markkinointipanostukset ovat vahvistuneet operatiivisessa johdossa.

Satamien suhdannetilanne on nyt hyvä. Vuoden 2017 saldo Satamaliiton jäsensatamissa oli ulkomaantavaraliikenteen kokonaiskasvu 4,8 prosenttia.

Teksti ja kuvat Sini Silván

Turku Euroopan liikenteen ydinverkossa

  • Turku on yksi ydinverkon satamista yhdessä Naantalin, Helsingin ja HaminaKotkan kanssa
  • Ydinverkossa on myös Turun ja Helsingin solmukohdat maantie-, juna- ja lentoliikenteessä
  • Turun Satama on osa Euroopan TEN-T Scandinavian–Mediterranean-liikenneverkkoa, joka yhdistää Turun aina eteläiseen Eurooppaan. Avainväylä Turusta kohti Pietaria kulkee sekä E18-moottoritietä että rautatietä pitkin ja on osa eurooppatasoista pääyhteyttä Venäjälle.
  • TEN-T-ohjelman on laskettu rahoitusratkaisuineen luovan 10 miljoonaa työpaikkaa ja lisäävän EU-alueen BKT:ta 1,8 prosenttia.

Euroopan liikenneverkon idea on saada sisämarkkinat toimimaan sujuvasti, parantaa saavutettavuutta ja yhdistää Eurooppaa myös sosiaalisesti. Erityistavoitteena on varmistaa, että sekä henkilöt että tavarat liikkuvat saumattomasti ja liikennevälinettä voidaan vaihtaa vaivatta. Kansalliset liikenneverkot ja liikennevälineet halutaan liittää sujuviksi yhteyksiksi ja rakentaa infraa sinne, mistä se puuttuu. Idea on Merten moottoritie -rahoituksen tapaan luoda vaikkapa satamayhteys maasta toiseen, esimerkkinä vaikka Turku–Tukholma-yhteyden kehittäminen.

Liikenneverkossa halutaan käyttää uusia teknologioita ja innovaatioita. Tavoitteena on myös kasvihuonepäästöjen alentaminen ja esimerkiksi puhtaiden polttoaineiden saatavuuden parantaminen kysyntään perustuen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *