Kun jäte ei olekaan jätettä
Gasum tekee Turun satamaan saapuvien laivojen ruokajätteistä ja jätevedestä biokaasua. Kiertotaloudessa jäte ei ole jätettä, vaan arvokasta raaka-ainetta.
Turun satamassa on viisi viemärikaivoa, joihin jätevedet eli septi johdetaan suoraan aluksista. Lisäksi pienemmät laivat voivat hyödyntää tankkiautoa, joka purkaa jätevedet sivummalla sijaitsevaan kaivoon. Kaikissa tapauksessa septi päätyy Kakolan jätevedenpuhdistamoon.
Gasumin biokaasun tuotantojohtaja Ari Suomilammi kertoo, että kun jätevedet on puhdistettu, jäljelle jäävä liete on erinomaista materiaalia biokaasun tuotantoon.
– Liete kuljetetaan Topinojan biokaasulaitokselle autoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan samaista biokaasua.
Turun Topinojan biokaasulaitos on myös laivoilta kerättävän ruokajätteen määränpäänä. Ruokajäte siirtyy sinne jätehuolto-operaattorin kuljetuksilla.
Biomassasta saadaan paljon irti
Topinojan biokaasulaitoksen reaktorissa puhdistamoliete ja ruokajäte kohtaavat. Ruokajätemassasta poistetaan ensin ei-orgaaniset aineet ja sitten sitä lietetään vedessä yhdessä puhdistamolietteen kanssa.
– Reaktorissa oleva mikrobikanta hajottaa orgaanisen aineen biokaasuksi noin kolmessa viikossa, Suomilammi kertoo.
Prosessissa niin sanotusta jätteestä saadaan paljon irti:
– Tuotettu kaasu puhdistetaan, ja kun siitä poistetaan jalostusprosessissa hiilidioksidi, se on lähes yksinomaan metaania. Biokaasu nesteytetään jäähdyttämällä se noin -160 C:n lämpötilaan. Tuotannossa jäljelle jäävä kiintoaine käytetään mullan valmistukseen. Nesteestä tehdään teollisuudelle ammoniakkivettä, Suomilammi selvittää.
Polttoainetta maalle ja merelle
Turussa valmistettu nesteytetty biokaasu eli LBG menee pääasiassa kuorma-autojen polttoaineeksi. Jakelupisteitä on esimerkiksi Turun satamassa ja Liedon Avantissa.
Biokaasua toimitetaan myös muun muassa Wasalinen laivalle.
– Myös esimerkiksi Viking Line hyödyntää osittain biokaasua Turun ja Tukholman välillä, mutta sen laivat tankataan Tukholmassa, Gasumin biokaasulla.
Bioreaktorille maistuu monenlainen ruoka
Turun Topinojan biokaasulaitoksella pystytään käsittelemään vuodessa 115 000 tonnia erilaisia biohajoavia materiaaleja.
– Pystymme hyödyntämään tuotannossa laajasti teollisuuden ja yhteiskunnan orgaanisia sivuvirtoja; jätevesilietteen ja ruokajätteen lisäksi esimerkiksi eläinten lantaa ja rasvoja. Tulevaisuudessa raaka-aineena voisivat toimia myös vaikkapa levät tai rannoilta niitettävät kaislikot, Suomilammi pohtii.
Topinojan biokaasulaitoksen vuosituotanto on noin 50 gigawattituntia, eli kymmenesosa Gasumin Suomen 0,5 terawattitunnin omasta tuotannosta. Lisäksi yhtiö ostaa saman verran biokaasua muilta tuottajilta. Suomessa kaikkien toimijoiden biokaasun tuotanto on noin 1 terawattituntia.
Tuotanto on kasvussa
EU:n tavoitteena on yli kymmenkertaistaa biokaasun tuotanto nykytasolta vuoden 2030 loppuun mennessä.
Suomilammin mielestä suunta on tietenkin oikea:
– Biokaasun puolesta puhuvat ilmastosyyt. Sen tuotanto on kiertotaloutta parhaimmillaan, missä kaikki materiaalit käytetään tehokkaasti hyödyksi ja ravinteet kiertävät. Biokaasu tarjoaa myös yhden hyvän reitin irrottautua venäläisestä maakaasusta, hän summaa.
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Gasum Oy, Jouni Saaristo
