Ruoppausmassojen sijoituspaikka valmistui
Hirvensalon pohjoisrannalle Lauttarantaan ryhdytään sijoittamaan ruoppausmassoja. Nämä auttavat myös maanpinnan korottamisessa, jota tarvitaan, jotta alueelle voidaan rakentaa asuntoja. Meriläjittämisestä Turku on jo luopunut.
Lokakuun puolivälissä Lauttarannassa kaikki alkaa olla valmista ruoppausmassan läjitystä varten. Rannassa on tuliterä laituri, johon ensimmäiset proomut saapunevat jo marraskuussa. Lisäksi kentälle on rakennettu paikalla olleesta louheesta niin sanottuja läjityskennoja.
– Ruoppausmassojen vesi suodatetaan kennojen seinämien läpi ja johdetaan takaisin mereen. Keruualtaassa on vedestä happamuutta poistava kalkkisuodatuspato. Prosessia mitataan tarkoin, Turun kaupungin massakoordinaattori Anne Savola kertoo.
Hän lisää, että ennen kuin ruoppausmassoja sijoitetaan Lauttarantaan, jokaisen ruoppauskohteen massat tutkitaan ja varmistetaan, että ne täyttävät raja-arvot. Tarkastuksia tehdään myös paikan päällä Lauttarannassa. Ruoppauksille haetaan lisäksi oma vesilupa.
Turku luopui ruoppausmassojen meriläjityksestä ympäristösyistä, Itämerta suojellakseen.
– Myös nyt, kun massoja läjitetään maalle, huolehdimme tietenkin tarkasti ympäristöstä, Savola korostaa.
Tulva-aluetta korotetaan asuinkäyttöön
Lauttarantaan tuotaville ruoppausmassoille on käyttöä. Niiden avulla tulva-aluetta korotetaan, vuosien mittaan peräti 3–5 metriä. Tulevaisuudessa massojen päälle on tarkoitus rakentaa uusi asuinalue.
– Mutta tuota ennen ruoppausmassa stabiloidaan eli sen kantavuutta lisätään. Stabiloinnissa käytetään seosta, joka sisältää kalkkisementtiä ja uusiomateriaalina lentotuhkaa, jota saadaan teollisuudesta ja energiatuotannosta. Hanke palvelee siis myös kiertotaloutta, Savola mainitsee.
Hän lisää, että ruoppaus- ja läjitystoiminnalla on paljon positiivisia elinkeinovaikutuksia, se on mukana mahdollistamassa esimerkiksi monipuolista meriliikennettä ja matkailua sekä työllistämässä alueen yrityksiä.
Turun kaupunki on hakenut Etelä-Suomen AVI:lta muutoksia sille jo aikaisemmin myönnetyissä ympäristö- ja vesitalousluvissa määriteltyihin haitta-aineiden raja-arvoihin.
– Kaikki alueelle nyt tulevat ruoppausmassat ovat alkuperäisten ja erittäin tiukkojen kriteerien mukaisia. Haimme pientä muutosta mahdollisia tulevaisuuden tarpeita ajatellen, näkemyksemme mukaan ja riskikartoitusten pohjalta myös uudet raja-arvot ovat aivan riittäviä, Savola korostaa.
Täyttöalueen kokonaispinta-ala on 18,8 hehtaaria. Alueelle läjitetään kymmenen vuoden aikana ruoppausmassoja noin 520 000 kuutiota ja lisäksi mantereelta peräisin olevia ylijäämämassoja 110 000 kuutiota.
Meyerin väylästä aloitetaan
Lauttarantaan tullaan ensiksi sijoittamaan Meyerin telakan väylän sekä telakan laiturialueen ruoppausmassoja, noin 50 000 kuutiota.
– Väylää ruopataan, jotta Meyerin vuonna 2023 valmistuva laiva pääsee purjehtimaan maailman merille, Turun Sataman tekninen johtaja Markku Alahäme kertoo.
Turun Satama maksaa väyläosuuden, Meyer oman laiturialueensa ruoppaamisen. Alahämeen mukaan yhteistyö on sujunut hyvin joustavasti.
– Ruoppaukset alkavat marraskuussa ja valmista pitää olla maaliskuussa, ennen kuin kalojen kutu- ja lintujen pesimäaika alkaa.
Väylät tarvitsevat säännöllistä ruoppausta
Tulevaisuudessa ruoppausmassoja tulee myös muilta väyliltä ja Aurajoesta. Jokea on ruopattava senkin takia, jotta suuret purjelaivat pääsevät sen rannoille Tall Ship Raceen vuonna 2024.
– Ruoppauksia on tehtävä säännöllisesti, koska Aurajoki – niin mukava kuin se muuten onkin – tuo mukanaan valtavasti savea, Alahäme huomauttaa.
Hän lisää, että Turun Satama on maamme ainoa satama, jonka ylläpito vaatii säännöllisiä ruoppauksia.
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki
