RoRolla Rotterdamiin
Mann Linesin tammikuussa avaama uusi linja Hollantiin on otettu hyvin vastaan.
M/S ML Freyjan luona on vilskettä. Vetomestarit siirtävät ro-ro-alukseen mafi-lauttavaunuja, joiden päällä on teräspalkkeja, paperia tai puutavaraa. Satamalaiturilla joukko kaivoskoneita ja metsäkoneita odottaa oman merimatkansa alkua.
Mann Lines -varustamon operatiivinen päällikkö David Symes kertoo, että osa rahdista on matkalla Freyjan uuteen pysähdyspaikkaan, Rotterdamiin. ”Tänään sinne menee ainakin paljon terästä”, hän mainitsee.
Euroopan suurimpaan satamaan on jo ennätetty kuljettaa myös esimerkiksi kontteja, käytettyjä raskaan liikenteen kulkuneuvoja sekä käytettyjä työ- ja maatalouskoneita.
Rotterdamista on erinomaiset yhteydet
Symes iloitsee, että tammikuussa avattu yhteys on otettu hyvin vastaan. Kyseessä on Suomen ainoa ro-ro-linja Hollantiin. ”Rotterdam täydentää hyvin palvelutarjontaamme. Hollannista on loistavat laivayhteydet ympäri maailmaa sekä hyvä maantie- ja raideverkosto joka puolelle Eurooppaa.”
Mann Linesin käyttämä Rotterdamin monitoimiterminaali, Broekman Distriport, sijaitsee jättisataman keskeisellä Botlekin alueella. Samasta terminaalista on esimerkiksi suorat jatkoyhteydet Norjaan.
M/S ML Freyjan reitti on nyt, Turusta katsottuna: Turku-Bremerhaven-Harwich-Rotterdam-Cuxhaven-Paldiski-Turku. Linja ehditään kiertää kokonaisuudessaan noin kolme kertaa kuukaudessa.
Kun ovi sulkeutuu, toinen avautuu
Symes kertoo, että Rotterdam tuli varustamon repertuaariin osin Brexitin vaikutuksesta. ”Brexitin myötä tuonti Englannista on pienentynyt, vaikka vienti saarivaltakuntaan on vielä vahvaa. Joka tapauksessa uudessa tilanteessa laivaan tuli uutta tilaa.”
Pian uuden linjan avautumisen jälkeen maailmaa kohtasi Brexitiäkin suurempi myllerrys eli koronapandemia. ”Koronan vaikutukset ovat olleet toistaiseksi aika vähäiset. Suomen vienti vetää, kun suuret vientiyritykset hoitavat aikaisemmin saamiaan tilauksiaan. Syksyn tilanteesta ei kuitenkaan osaa oikein sanoa. Saattaa olla, että monet yritykset ovat nyt siirtäneet investointejaan.”
Symes kertoo, että korona vaikutti myös hieman uuden linjan markkinointiin. ”Tavallisesti viikkoon mahtuu monia asiakastapaamisia, nyt niistä on nyt ollut pakko luopua. Mutta yritämme ottaa nyt vahingon takaisin ja kertoa aktiivisesti uudesta hienosta mahdollisuudesta.”
Tilaa riittää
Korona-rajoitusten vuoksi meidän on nyt myös ihailtava Freyjaa vain ulkoapäin.
Italialaisen Visemar-varustamon omistamalla vuonna 2017 valmistuneella laivalla on mittaa reilut 191 metriä ja sen uumenista löytyy lastitilaa peräti 3,5 kilometriä.
Freyja on aikarahdattuna Mann Linesille. Järjestelyssä Mann Lines maksaa aluksen vuokrasta, satamamaksuista ja polttoaineista, aluksen omistaja vastaa miehistöstä ja tekniikasta.
La Bella Donna ei ehdi tänäänkään nauttimaan kesäisestä Turusta kuin pienen hetken. Laivan purkuun ja lastaukseen menee aikaa vain 6–8 tuntia.
Parissa päivässä Rotterdamiin
Finnsteven ahtaaja nappaa jälleen yhden teräsharkoilla lastatun mafin vetomestarin piikkiin ja siirtää sen ruumaan. Parin päivän kuluttua kollega Hollannissa saa tehdä saman tyyppisen suorituksen toiseen suuntaan laivasta Rotterdamin sataman lastauslaiturille.
Symes huomauttaa, että purut ja lastaukset on tietenkin suunniteltu tarkkaan etukäteen. ”Mutta aina tulee tietenkin pientä säätöä, jos vaikkapa jokin laivaan tarkoitettu ajoneuvo ei heti käynnistykään. Kaikki pitää kuitenkin saada kyytiin ajallaan, etteivät ne esimerkiksi myöhästy jatkokuljetuksista.”
Tärkeää on tietää muutenkin, mitä seuraavissa pysähdyspaikoissa tapahtuu. Ideana on se, että satamissa jouduttaisiin tekemään mahdollisimman vähän välipurkuja, eli siirtämään rahtia väliaikaisesti laiturille, jotta laivan etuosasta saataisiin tavaraa. ”Mann Lines on pieni varustamo, mutta olemme hyviä joustamaan, meiltä saa yksilöllistä palvelua.”
Symes on tyytyväinen yhteistyöhön Turun Sataman kanssa. ”Turun satamassa on toimiva infrastruktuuri. Ro-ro-aluksen purkamiseen ja lastaamiseen tarvitaan paljon tilaa ja sitä on riittänyt. Myös yhteydet Turun satamaan ja satamasta ovat hyvät” Symes summaa.
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki ja Jarmo Piironen
