Ruoppaajat ovat täällä taas

Kaivinkone nostaa Aurajoen pohjasta jälleen yhden kauhallisen mutaa ja siirtää sen vierellään odottavaan proomuun. Kun proomu on täynnä, hinaaja kuljettaa sen Hirvensalon Lauttarantaan.

Työt ovat jatkuneet samalla juonella tammikuusta lähtien. Edessä on vielä lukemattomia toistoja, ennen kuin urakka on Aurajoen osalta valmis. Tämän jälkeen, arviolta huhtikuussa, ruoppaus alkaa satamassa ja sen väylillä.

– Aurajokea ruopataan ennen kaikkea siksi, jotta Tall Ships Racen suuret alukset pääsevät kesällä Turkuun. Sataman ruoppauksella varmistetaan se, että satama-altaissa ja väylillä on laivaliikenteelle luvattu kulkusyvyys, Turun Sataman tekninen johtaja Markku Alahäme kertoo.

Aurajoen ruoppaus on kaupungin ja satama-altaiden sekä väylien ruoppaus sataman vastuulla.

– Sataman osuus alkaa satamalaitureiden puolella suurin piirtein Boren kohdilta merelle päin. Aurajoessa tämä raja on veteen piirretty viiva, Alahäme luonnehtii.

Ruoppausmassoille on hyötykäyttöä

Lauttarannassa ruoppausmassojen avulla korotetaan maanpintaa, jotta alueelle voidaan rakentaa tulevaisuudessa asuinalue.

Tämän vuoden ruoppauksia varten Lauttarantaan on rakennettu kaksi uutta läjitysallasta. Ruoppausmassoista poistetaan vettä ja ne stabiloidaan, eli massojen kantavuutta lisätään

– Aurajoesta ruoppausmassaa on arvioitu kertyvän noin 45 000 kuutiota ja satama-altaalta ja väyliltä alle 20 000 kuutiota.

Aurajokea ruopattiin edellisen kerran vuosina 2008–2009. Sataman edellinen kunnossapitoruoppaus toteutettiin vuonna 2018. Jatkossa sataman kunnossapitoruoppauksia on suunniteltu tehtävän noin viiden vuoden välein.

– Tehdyn seurannan mukaan Aurajoki tuo yläjuoksulta satamaan ja sen väylille savea vuosittain noin 30 000 kuutiota.

Arkeologit seuraavat ruoppauksia

Sataman väylien ruoppaus alkaa Pansion väylästä ja sen jälkeen vuorossa on Ruissalon kärkeen johtava kantasataman väylä. Alahäme kertoo, että valmista tulee kesän aikana.

Ruoppauksia seuraavat myös arkeologit, siltä varalta, että Aurajoen pohjasta, satamasta tai väyliltä löytyisi jotain historiallisesti arvokasta. Vuonna 1971 väylältä löytyi niin sanottu Pikisaaren hylky eli 1700-luvulle ajoitetun hollantilaislaivan jäänteet.

– Urakoitsija käyttää seulaa, jonka läpi ruoppausmassat lasketaan ja joka pysäyttää suurimmat kiintoesineet. Mutta luulen kyllä, että ainakaan sataman alueilta ei löydetä mitään kovin ihmeellistä, aluetta on jo niin moneen kertaan ruopattu.

Vain yksi asia on vielä selvittämättä. Ei kai ole vaarana, että heinäkuussa Ruisrockin rantalavan esiintyjiä säestää ruoppaajien rytmiryhmä?

– Työt ajoitetaan niin, että tuollaista riskiä ei ole, Markku Alahäme kertoo ja naurahtaa.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki