Simulaattorin kautta oikealle komentosillalle

160 metriä pitkä konttilaiva on ohittamassa Kööpenhaminaa. Näkyvyys vaihtelee, ei juurikaan tuule, mutta merivirtaukset ovat kohtalaisia. Väylä on kapea, joten tarkkana pitää olla.

Pienenä tarkennuksena, että emme seilaa tällä kertaa ihan oikeasti Juutinraumalla, vaan olemme yhdessä Aboa Maren komentosiltasimulaattoreista. Käynnissä on vahtiperämiesopiskelijoiden vahdinpitoharjoittelu.

Screeneiltä voimme tarkkailla väylää ja komentosillalta löytyvät kaikki laitteet ja valmiudet, mitä oikeasta ympäristöstäkin: muun muassa elektronisia merikortteja, kaksi tutkanäyttöä, infonäyttö propulsio-keulapotkurin ohjain sekä autopilotti.

– Tämä tuntuu ihan oikealta tilanteelta. Tärkeää on muun muassa ennakointi, sillä, kuten tunnettua, iso valtamerilaiva ei käänny hetkessä, opiskelija Rasmus Gustafsson miettii.

Turun Aboa Maren merenkulun oppilaitoksissa opiskellaan merenkulun ammattilaisiksi; toisen asteen oppilaitos Axxellissa ja ammattikorkeakoulu Noviassa on yhteensä noin 500 opiskelijaa. Lisäksi Aboa Maressa koulutetaan muita merenkulun ammattilaisia lyhytkursseilla.

Myös harvinaisia tilanteita voidaan harjoitella

Simulaattorikoulutuksen vastaava, lehtori Bo Lindroos kertoo, että simulaattoreilla voidaan ohjata vaikkapa Viking Gracea erilaisilla väylillä ja eri satamiin vaihtuvissa olosuhteissa.

– Simulaattorien yksi suuri etu on, että niiden avulla voidaan harjoitella helposti myös toimintaa erilaisissa yllättävissä vikatilanteissa tai kun liian lähelle tulee toinen laiva. Oikeassa ympäristössä tätä ei pääse – onneksi – useinkaan tekemään.

Esimerkiksi vahtiperämiehen kolmivuotiseen tutkintoon tarvitaan 360 ohjattua työharjoittelupäivää, joista 30 voidaan tehdä simulaattorilla.

–  Simulaattori ei ole ihan yksi yhteen aidon ympäristön kanssa. Mutta aika lähellä kyllä ollaan.

Sadan virtuaalilaivan voimalla

Aboa Maressa on kymmenen komentosiltasimulaattoria ja lisäksi esimerkiksi konehuonesimulaattori, joita kaikkia opettaja pääsee seuraamaan yhdestä valvomosta. Valmiudet ovat erittäin hyvät myös kansainvälisesti.

–  Simulaattoreilta löytyy noin sata ajettavaa laivamallia, kaikki Suomen luotsattavat väylät ja valikoituja satamia maailmalta, muun muassa Rotterdam, San Francisco, Bilbao ja Singapore. Simulaattoreita kehitetään koko ajan pidemmälle, sen mukaan, mitä tarpeita tulee. Teemme läheistä yhteistyötä varustamojen kanssa.

Simulaattoreita hyödynnetään myös esimerkiksi satamien ja väylien suunnittelussa, sillä niiden avulla voidaan testata, miten purjehtiminen erilaisilla reiteillä onnistuu. Myös Turun Satama käyttää simulaattoreita laituripaikkojen suunnittelussa.

–  Merenkulun ammattilaisten lyhytkursseilla voidaan puolestaan harjoitella liikkumista vaikkapa arktisilla alueilla tai lng-säiliöaluksella.

Juutinraumalla kaikki hyvin

Palaamme virtuaaliselle Juutinraumalle. Komentosillalla kaikki on hyvin. Vahtiperämiesoppilaat ohjaavat laivaa varmoin ottein.

–  Playstation-sukupolven on helppo omaksua simulaattorien käyttö, Lindroos huomauttaa.

–  Simulaattori antaa hyviä valmiuksia ohjata oikeaa alusta. Mutta sitten, oikeassa tilanteessa, kun on laivarautaa ympärillä, tulee kyllä varmaan lisää paineita, vahtiperämieheksi opiskeleva Gustafsson miettii.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki