Puola vetää puoleensa

Turun satama ja Gdynian satama solmivat lokakuussa 2019 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on laivaliikenteen avaaminen Turun ja Gdynian välille.

Liikenteen aloittamisesta on neuvoteltu eri varustamojen kanssa. Turun yliopisto on tehnyt nyt myös kysely- ja haastattelututkimuksen linjan markkinapotentiaalista.

– Tutkimuksen mukaan sekä rahtiasiakkaat että matkailijat ovat varsin kiinnostuneita linjasta. Matkustajakyselyyn tuli peräti 9 000 vastausta, mikä kertoo osaltaan innostuksesta, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen kertoo.

Hinta ja aikataulut ratkaisevat

Turku–Gdynia-linja kiinnosti erityisesti niitä rahtiasiakkaita, joilla on kumipyöräkuljetuksia Puolaan ja Puolasta tai pidemmälle Keski-Eurooppaan tai Keski-Euroopasta.

– Keskeisenä edellytyksenä mainittiin kilpailukykyinen hinta. Käytännössä yritykset arvioivat erityisesti meri- ja maakuljetusten muodostamaa kokonaishintaa.

Tärkeitä tekijöitä ovat myös vuorotiheys ja aikataulut.

– Rahtiasiakkaat edellyttävät, että laivalla olisi vähintään kaksi viikoittaista lähtöä Turusta ja Gdyniasta. Turusta suosituin lähtöpäivä olisi tiistai, toista lähtöä toivottiin loppuviikkoon.

Laivamatka kaupunkien välillä kestää nopeimmillaan noin 24 tuntia, mutta optimaalisen aikataulun mukainen matka-aika on pidempi. Tällöin laivaa ei ajeta maksiminopeudella, vaan säästetään polttoainetta. Lähdöt sovitetaan rahtiasiakkaiden toiveiden mukaisesti iltoihin ja saapumiset aamuihin.

Portti Puolaan ja pidemmällekin

Puolan talous sekä Puolan ja Suomen välinen liikenne ovat kasvaneet jo pitkään. Gdynia on maan suurimpia satamia ja sen infrastruktuuria on kehitetty voimakkaasti. Gdyniasta on hyvät yhteydet muualle Puolaan ja edelleen Puolasta etelään ja itään.

Lähitulevaisuuden tavaramäärien kehitystä on kuitenkin vaikea arvioida.

– Epävarmuutta aiheuttaa ennen kaikkea nykyinen taloustilanne. Mahdollinen taantuma voi johtaa ainakin lyhyellä tähtäyksellä rahtimäärien pienenemiseen ja kuljetusreittien uudelleenjärjestelemiseen.

Hangon ja Gdynian välillä on jo laivayhteys. Saksaan ja sen naapurimaihin suunnataan esimerkiksi Helsinki­–Travemünde-yhteyden avulla tai Tallinnasta Via Baltican kautta.

– Turku–Gdynia-linja palvelisi hyvin erityisesti Länsi-Suomea ja Sisä-Suomea. Toisaalta pääkaupunkiseudultakaan matka Turkuun ei ole merkittävästi pidempi kuin matka Hankoon.

Jos ei rahdin niin Rekun kanssa?

Turku–Gdynia-linjan kannattavuus perustuisi ennen kaikkea rahtiliikenteeseen, jota matkustajaliikenne sitten täydentäisi.

– Laivareitti sopisi hyvin esimerkiksi Keski-Eurooppaan suuntaaville automatkailijoille; heillekin keskeistä tuntui olevan hinta. Toisaalta vastauksissa toivottiin, että laivalle voisi tulla matkustajia myös ilman omaa ajoneuvoa.

Matkustajakyselystä nousi esiin myös aivan erityinen ryhmä:

– Suomesta Keski-Eurooppaan matkustaa paljon ihmisiä koiranäyttelyihin. Useissa vastauksissa toivottiin, että laivalle voisi ottaa mukaan koiran.

Käy ilmi, että erikoistutkija tekee myös itse mielellään automatkoja Keski-Eurooppaan.

– Ilman muuta mekin suuntaamme sitten joskus Turku–Gdynia-laivalle. Mutta koiraa emme taida hankkia…ei vaikka sen kanssa pääsisi matkustamaan kuinka kätevästi, Karvonen naurahtaa.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki ja Jarmo Piironen