Turun satamassa untuvikot jo liki perillä
Turun satama on tärkeä etappi sekä suomalaiselle broileri- että munatuotannolle. Siipikarjatuotantoa varten tarvittavia untuvikkoja kuljetetaan maahan laivoilla erittäin tarkasti säädellyissä olosuhteissa.
Suurin osa suomalaisesta siipikarjatuotannosta on läntisessä Suomessa eli Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Turun satamasta matka tiloille ei olekaan pitkä. Jopa 66 prosenttia kananmunista tuotetaan Varsinais-Suomessa, jossa sijaitsee myös suurin osa maan siitoskanaloista.
– Eläintenjalostajia on Euroopassa vain muutamia. Meillä ei Suomessa ole siipikarjan omaa jalostustoimintaa, Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina kertoo.
Broilerituotannon siitoskanat ja -kukot tulevat untuvikkoina pääosin Ruotsista Turun sataman kautta. Munintakanojen niin sanottua vanhempaispolvea taas tulee Suomeen pääosin Hollannista, Saksasta ja Tanskasta.
Pahvilaatikossa, omat eväät mukana
Hamina kertoo, että untuvikot lähtevät matkaan vastakuoriutuneena, jolloin niillä on ruskuaispussin ravintoaineet hyödynnettävissä, eli ”omat eväät” mukana. Kuljetuslaatikoissa on monesti myös energiageeliä, mistä saadaan tarvittaessa lisäravintoa.
– Untuvikot pystyvät nukkumaan auton hurinassa ihan hyvin, Hamina kuvaa.
Untuvikkoja kuljetetaan tarkoitukseen erityisesti räätälöidyissä autoissa, joissa olosuhteita säädellään tarkasti. Aviagen SweChick Ab:n untuvikot kulkevat matkan Åstorpin hautomosta, Helsingborgin tuntumasta Turkuun pahvilaatikoissa, eli eräänlaisissa äitiyspakkauksissaan nekin.
– Autoissa on enemmän kuin vain lastitila. Siellä on järjestetty ilmankierrot, lämmitys ja varageneraattori. Tämä on mietitty kokemusperäisesti ja varauduttu siihen, että kaikissa olosuhteissa eläimet voivat hyvin. Autot kytketään kuljetuksen aikana laivan sähköön, Aviagen SweChick Ab:tä edustava Hannu Tiuttu kertoo.
Kuljettaja voi laivamatkan aikana seurata etäyhteydellä eläinten olosuhteita. Tallink Silja saa Tiutulta kiitosta yhteistyöstä alkaen siitä, että kuljettajien hytit on pyritty saamaan lähelle autoja ja varmistettu, että hälytysjärjestelmän etäyhteys toimii. Kuljettajille elävän materiaalin kuljettaminen on tärkeä asia – vasta sitten nukutaan huoletta, kun lasti on perillä.
Tiuttu kertoo, että untuvikkolaatikot pinotaan rullakoihin, joiden välissä, ympärillä ja alla ilma pääsee kiertämään. Olosuhteita seurataan eri puolille lastitilaa sijoitetuilla loggereilla ja auton antureilla. Ne noteeraavat lämpötilan, kosteuden sekä hiilidioksidipitoisuuden, jonka perusteella lastitilan ilmanlaatua säädellään.
Olosuhteet kuljetusmatkoilla ja merellä ovat iso osa tuotantoketjua. Siinä yksi tärkeä osa on, että sähkönsaanti on varmistettu laivoilla. Koko kuljetusketjun tulee toimia, jotta eläimet voivat hyvin.
Kana- ja kukkountuvikkoja kuljetetaan vuositasolla Suomeen noin 700 000 ja jälkeläisinään ne tuottavat broilereita lihantuotantoon. Tällä on iso merkitys, siipikarjasta saadaan lähes puolet suomalaisesta eläinproteiinista. Tuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Teksti: Sini Silvàn
Kuvat: Chickliner, Veera Lehtilä / Suomen Siipikarjaliitto, Sini Silvàn
Eläinkuljetuksissa tarkka valvonta
– Suomen siipikarjan hyvä terveystilanne johtuu pitkälti siitä, että me olemme aina edellyttäneet seurantaa ja tiettyä terveysstatusta maahantuotavilta eläimiltä. Osa vaatimuksista perustuu lainsäädäntöön, osa elinkeinon hyvään toimintatapaan, Hanna Hamina sanoo.
Siipikarjan kuljetusten kannalta EU:n Trade Control and Expert System eli TRACES-järjestelmä on tärkeä. Hannu Tiuttu on itse aikanaan ollut mukana, kun järjestelmää luotiin. Alkusysäyksenä oli hullun lehmän tauti ja tarve luoda järjestelmä, jolla eläinten alkuperää ja kuljetusreittejä voidaan seurata. Järjestelmään merkitään kaikki saapuvat eläimet, niiltä vaaditut tutkimukset ja eläinlääkärin todistukset. Tiedot kulkevat sekä sähköisesti että paperidokumentteina.
Suomi poikkeaa Euroopassa edukseen
Suomessa eläinten eläintuonnissa on vuosikymmeniä ollut tarkkoja kriteerejä ja tuontitutkimuksia. Suomessa maahantuodut untuvikot tuodaan erityisille karanteenitiloille, jotka ovat korkean bioturvatason tiloja. Kun salmonellasta seurataan monissa EU-maissa vain kahta tai kolmea serotyyppiä, Suomessa tutkitaan kaikki 2 500 serotyyppiä, joista ei hyväksytä ainoatakaan.
– Suomessa ei esiinny siipikarjassa salmonellaa. Kuluttaja voi huolettaa syödä raakoja kananmunia tai maistaa taikinaa, Hamina toteaa.
Suomessa eläinten maahantuonnin ohjaamisessa toimii Eläinten terveys ETT ry, jonka tehtävänä on tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kansallisen terveydenhuollon koordinointi sekä tautiriskien torjunta.
– Säädökset ovat tiukkoja, eikä tarvitse olla huolissaan, etteikö niitä valvota, niitä kyllä valvotaan, Tiuttu sanoo.
