Pieni varustamo, leveät hartiat

Marraskuinen Liisa-myrsky voimistuu, aallot tavoittelevat jo satamalaiturin reunaa. Suomen lippu Baltic Amelíen perässä riemuitsee. Se ei malta olla hetkeäkään paikoillaan.

Baltic Linen myynti- ja kehitysjohtaja Mika Saarinen kertoo, että laivan lähtöä Turusta Riikaan on päätetty lykätä iltaan. Lastaus ehdittiin tehdä jo aamulla hyvän sään aikaan.
– Laivalla ei ole tällä kertaa kiire, joten odottelemme vähän tuulen tyyntymistä. Sinänsä Amelíe pärjäisi merellä nytkin, se on tottunut Pohjanmerellä huomattavasti kovempiinkin puhureihin.

Viikoittain Turussa

Amelíe ja sen isosisko Baltic Madonna hoitavat norjalaisomisteisen Baltic Linen Itämeren ja Pohjanmeren liikennettä. Turusta laivat kulkevat länteen runkolinjaa Turku–Paldiski–Riika–Fredericia (Tanska)–Kristiansand (Norja)–Lyngdal (Norja)–Sandnes (Norja).

Sandnesista edetään itään Turkuun niin, että matkan varrella poiketaan Tanskan Grenåssa, Puolan Swinoujsciessa ja Ruotsin Gävlessa.
– Näiden perussatamien lisäksi mukana on kahdesta neljään lisäsatamaa, sen mukaan, mitä tarpeita asiakkaillamme on. Varustamolla on valmius poiketa kaikkiin satamiin Baltian maissa, Puolassa, Pohjois-Saksassa, Tanskassa ja eteläisessä Ruotsissa.

Yhden laivan lenkki kestää kaksi viikkoa. Kun toinen laiva on Turussa, toinen on Sandnesissa. Jompikumpi niistä vierailee joka viikko Turussa. Amelíe pystyy ottamaan lastia hieman alle 3 000 tonnia ja Madonna vähän alle 4 000 tonnia. Lastaus tapahtuu nostureitten tai sivuporttien avulla.
– Norjassa laivan lastaus tai lastin purku tapahtuu usein lyhyillä laitureilla. Sivuportti on tällöin erittäin kätevä, Saarinen selittää.

Korkeaa, painavaa, pitkää ja leveää

Amelíe toi tällä kertaa Turkuun alumiinia ja rakennuslevyjä. Riikaan on lähdössä terästä, mekaanisen metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden tuotteita.
– Kuljetamme paljon myös projektilasteja tyyliin dieselmoottoreita, muuntajia, siiloja ja veneitä. Aika paljon konepajateollisuuden tuotteita. Kaikkea korkeaa, painavaa, pitkää ja leveää. ’Äijätuotteita’.

Saarinen lisää, että laivat kuljettavat myös esimerkiksi teräskeloja, joista tehdään autonosia. Norjaan viedään vaneria, josta tehdään siellä keittiön kaappien ovia. Vuonojen maahan kuljetetaan paljon materiaaleja ja koneita myös sikäläisen offshore-teollisuuden tarpeisiin.
– Tanskasta tulee Suomeen esimerkiksi kalarehua. Mutta varsinaista irtobulkkia emme kuljeta.

Ketterä ja kestävä

Saarinen kuvailee, että Baltic Line on pieni, mutta operatiivisesti ketterä toimija. Hartiat ovat leveät, koska yritys kuuluu merkittävään DSD-monialakonserniin Norjassa.
– Päätöksentekomme on nopeaa. Pystymme reagoimaan hyvin joustavasti asiakkaiden toiveisiin.

Yritykselle ovat tuttuja myös pitkäjänteiset, jopa vuosia kestävät projektit.
– Voimme olla suunnittelemassa asiakkaan logistiikkakuvioita jo siinä vaiheessa, kun tehdasta ja tuotantoa vasta mietitään. Hoidamme kuljetukset ovelta ovelle, välivarastointeineen ja tullauksineen.

Baltic Line toi taannoin esimerkiksi voimalaitoksen Puolasta Turun kautta Helsinkiin.
– Neuvoimme tällöin suunnittelijoita muun muassa siinä, minkä kokoisia voimalaitoksen lohkojen pitäisi olla, jotta ne saadaan kuljetettua kustannustehokkaasti.

Satamassa on hyvä yhteishenki

Saarinen nostaa esille myös laivakuljetusten ympäristöystävällisyyden.
– Asiakkaille kuljetusten hiilijalanjäljestä on tullut entistä tärkeämpi kriteeri. Se lupaa hyvää laivaliikenteelle myös jatkossa.

Hän on tyytyväinen yhteistyöhön Turun sataman kanssa.
– Satama on pystynyt tarjoamaan käyttöömme kaikki tarvitsemamme fasiliteetit: laiturit, nosturit ja varastopaikat.

Satamassa on Saarisen mielestä myös hyvä yhteishenki.
– Sataman eri toimijat näkevät, että jos joku saa luotua vaikkapa uuden reittiyhteyden, niin se on mainio asia kaikkien kannalta. Liikenne luo uutta liikennettä.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Ilari Välimäki