Turun ja Tukholman Green Corridor nousi maailman kärkikastiin

Turun ja Tukholman välinen Green Corridor -hanke sai ennen toista tasavuotispäiväänsä helmikuussa merkittävää kansainvälistä huomiota. Maailmalta löytyy 84 vihreää merenkulkua edistävää Green Corridor -hanketta, mutta vain neljässä niistä on saatu oikeasti mitään konkreettista aikaan. Turun ja Tukholman välinen hanke on yksi niistä. Asia käy ilmi Annual Progress Report on Green Shipping Corridors 2025 -raportista.

– Se oli ilahduttava uutinen, sillä olemme tehneet vihreän merenkulun puolesta töitä monta vuotta, Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg sanoo.

Global Maritime Forumin julkaisemassa selvityksessä noteerattiin mm. M/S Viking Glory ja Grace, jotka kulkivat 50-prosenttisesti biokaasulla vuoden 2025 viimeiset kuusi kuukautta.

– Jatkamme samalla linjalla ainakin seuraavan puoli vuotta. Biokaasun käyttö on toiveissa jatkossakin, mutta se riippuu biokaasun markkinatilanteesta ja polttoainetoimittaja Gasumista, Lindberg kertoo.

Megawattiluokan akut avuksi

Biokaasun käyttö nojaa laivayhtiön aiempiin investointeihin eli LNG-aluksiin. Viking Line on lisäksi kaventanut biokaasun ja fossiilisen maakaasun välistä hintaeroa myymällä biokaasun käytöstä kertyneitä päästövähennyskrediittejä Gasumin kautta.

Ne ovat nyt kysyttyjä, sillä eurooppalaisten varustamojen on vähennettävä GHG-intensiteettiään vähintään kahdella prosentilla vuodesta 2025 alkaen verrattuna vuoden 2020 tasoon.

Myös Viking Line Abp:n uusi toimitusjohtaja Marcus Risberg on suhtautunut myötämielisesti yrityksen ponnisteluihin ekologisen merenkulun kehittämiseksi. Itse asiassa suunnitelmissa on kehittää toimintaa entisestään.

Idea on seuraava: Jos Gracen ja Gloryn asennettaisiin 4–6 megawatin akut, alusten sähkömoottorit saisivat niistä virtaa. Lähipäästöt satamissa ja saariston verkkaisissa uomissa vähenisivät tai poistuisivat kokonaan.

Uusi hanke suunnitteilla

Tarvittavat akut olisivat hyvin suuria, mutta niiden lataukselle laiturissa olisi aikaa vain 30–45 minuuttia.

– Viking Line tarvitsisi sähköä noin 6,5 megawattia. Tavallinen maasähkö, joka riittäisi esim. Silja Linelle, on noin 2–3 megawattia. Paikallisen sähköverkon kapasiteetti ei riittäisi näihin, Turun Sataman tekninen johtaja Markku Alahäme kertoo.

Turun Satama on kuitenkin hakenut yhdessä yrittäjien ja yliopistojen kanssa rahoitusta uusiutuvan polttoaine- ja maasähköratkaisujen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

Yhteistyö Turun Sataman kanssa on ollut tosi hyvää: olemme yhdessä miettineet ratkaisuja” – Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg

Alahämeellä onkin jo pari ideaa hautumassa.

– Olemme pohtineet satamaan oman akun hankintaa sähkön varastoimiseksi. Lisäksi Turku Energia suunnittelee Pansiontien laitaan uutta sähköasemaa.

Toteutuessaan akkuratkaisu olisi lajissaan yksi ensimmäisistä Euroopassa.

Turun Satama otti myös omassa toiminnassaan merkittävän viherloikan viime vuonna, kun se kompensoi kaukolämmön hiilidioksidipäästönsä. Sataman uusi ympäristöohjelma ulottuu vuoteen 2030 asti.

Pitkäjänteisyyttä vaaditaan

Myös Tukholman satamissa on jatkettu ekologisen merikäytävän kehittämistä.

– Vihreän merikäytävän kehittäminen on pitkäaikainen hanke, jossa nopeat tulokset eivät aina ole tärkeimpiä. Mutta viime vuonna saatiin konkreettistakin aikaan, Tukholman satamien viestintäjohtaja Camilla Strümpel kertoo.

Ahtauspalveluja tarjoava Logent siirtyi käyttämään uusiutuvaa HVO 100-polttoainetta, joka vähentää merkittävästi fossiilisia päästöjä satama-alueella. Lisäksi Tukholman satamissa toteutettiin selvitys nesteytetyn biokaasun (LBG) bunkrausmahdollisuuksista.

Suurimpina haasteina Strümpel näkee mittavat investointitarpeet ja satamien rajalliset tilat, joiden käyttäjillä on erilaisia tarpeita. Tulevana vuonna työtä jatketaan samojen painopisteiden mukaisesti, vaikka suunnitelmia tarkennetaan ja päivitetään projektin edetessä.

Teksti: Sari Järvinen
Kuvat: Jarmo Piironen & Janne Stenroos/JFix Media Production