Satamien uusi rooli: energian solmukohtia ja turvallisuuden tukipilareita
Puhdas siirtymä satamissa tapahtuu NYT. Sen myötä satamien toimintarooli laajenee: ne eivät enää ole vain logistiikkahubeja, vaan osa alueellista energiajärjestelmää ja ilmastotoimien ekosysteemiä. Tämä muutos vaatii investointeja sähköistyksestä uusiutuviin energialähteisiin ja infrastruktuurin päivityksestä digitalisaatioon.
Satamissa merkittävä osa päästöistä tulee alusliikenteestä. Meriliikenteen päästövähennystalkoissa satamapitäjillä on suuri välitön merkitys vähähiilisten ja hiilettömien polttoaineiden saatavuuden varmistajana. Tärkeä keino päästöjen vähentämiseksi satamissa on myös maasähkön tarjonta. Tämän ohella satamat toimivat jatkossa yhä tärkeämpinä solmukohtina uusiutuvan energian toimitusketjuissa, kun esimerkiksi vetytalouden laitoksia suunnitellaan satamien välittömään läheisyyteen. Ei pidä myöskään unohtaa, että merituulipuistojen rakentaminen ja huolto tarvitsevat korkeatasoista satamainfrastruktuuria.
Satamat ovat ympäristössään osa laajempaa ekosysteemiä, jonka hyvinvointi vaikuttaa sekä luonnon monimuotoisuuteen että satamien toimintaedellytyksiin. Syyskuussa 2025 julkaistu Satamien luonnon monimuotoisuuden tie- ja merikartta on merkittävä taitekohta sille, miten satamat hahmottavat ympäristövastuunsa. Tiekartta tehtiin yhteistyössä jäsensatamien kanssa, Turun Sataman ollessa aktiivisesti mukana.
Tiekartan tavoitteena on kasvattaa toimialan sisällä tietoutta ja osaamista luonnon monimuotoisuudesta, tunnistaa satamatoiminnan ja satamaliiketoiminnan merkittävimmät luontovaikutukset ja -riippuvuudet sekä asettaa konkreettiset toimenpiteet monimuotoisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on saavuttaa luontopositiivisuus: tila, jossa satamatoiminta ei enää pelkästään vähennä haittoja luonnolle, vaan aktiivisesti lisää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien elinvoimaisuutta.
Tämän hetken kuumimmat EU-puheenaiheet: satamastrategia ja rahoitus
EU:n tuleva satamastrategia on koko toimialalle merkittävä linjaus. Strategiaa valmistellaan parasta aikaa Euroopan komissiossa ja sen odotetaan valmistuvan helmikuussa 2026. Suomen Satamat on korostanut, että strategian tulee tukea satamien kilpailukykyä, investointien rahoitusta ja satamien hallinnollisen taakan vähentämistä, mm. lupaprosesseja sujuvoittamalla. Strategiassa painottuu myös tarve huomioida alueelliset erot: Euroopan satamat ovat keskenään hyvin erilaisia.
Kevätkaudella 2025 jännitettiin komission ehdotusta Unionin tulevasta budjetista, MFF:stä. Verkkojen Eurooppa -väline, tai tuttavallisesti CEF, on ollut keskeisin julkisen sektorin rahoitusinstrumentti Suomen satamien investoinneille. Siksi komission ehdotukseen sisältyvä CEF-välineen jatkaminen uudella rahoituskaudella on Suomen satamien näkökulmasta erittäin myönteinen ja toivottu uutinen. Vaikka tällä hetkellä on tarve kiireellisesti varmistaa, että satamat pystyvät vastaamaan niille asetettuihin odotuksiin erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden osalta, on rahoituksen mitoituksessa ja allokoinnissa huomioitava myös satamien normaaliin toimintaan liittyvät, ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta parantavat investointitarpeet, jotka edistävät kilpailukykyä ja toimivia EU:n sisämarkkinoita.
Muuttunut turvallisuusympäristö
Satamien osalta turvallisuustilanteen muutos näkyy konkreettisesti muun muassa luvattomina satama-alueelle tunkeutumisyrityksinä ja lisääntyneinä droonihavaintoina. Myös kyberhyökkäyksiä satamatoimijoita kohtaan on ilmennyt.
Suomen satamissa erityisesti huoltovarmuustyöllä ja satamapoolilla on ollut keskeinen rooli turvallisuustietoisuuden, tilannekuvan sekä säännöllisen harjoittelutoiminnan edistämisessä. Vaikka tämä työ palvelee ensisijaisesti huoltovarmuuden turvaamisen tavoitteita, tukee sen kautta lanseeratut tai tehostetut käytännöt myös satamien roolia koko Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. Satamien turvallisuuden eri aspekteja vahvistavaa keinovalikoimaa on hyvä tarkastella kokonaisuutena ja edistää erityisesti toimenpiteitä, joilla on vahva ja laaja vaikuttavuus. Satamatoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta keskeisimmäksi ja kiireellisimmäksi kehittämiskohteeksi on tunnistettu satamien varavoimaratkaisut, joilla pystytään ehkäisemään teknisen vian tai hybridioperaation satamien sähkönjakeluun aiheuttamien häiriöiden vaikutukset.
Suomen Satamat on Suomen ja satamien puolella – myös toimintaympäristön ollessa myllerryksessä.
Suomen ja satamien puolella
Viimeisten parin vuoden aikana Suomen Satamat ry on vahvistanut rooliaan paitsi kotimaisten satamien edunvalvojana, myös aktiivisena toimialan suunnannäyttäjänä. Keväällä 2025 päivitetyn strategian mukaan Suomen Satamat haluaa olla vaikuttava toimija kestävän, turvallisen ja tehokkaan satamatoiminnan kehittämisessä, tukien Suomen kilpailukykyä osaavalla otteella ja vahvalla yhteistyöllä.
LUE LISÄÄ:
Luonnon monimuotoisuuden tie- ja merikartta satama-alalle
Piia Karjalainen
Kirjoittaja on Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja
Kuvat:
JFIX MEDIA PRODUCTIONS – Janne Stenroos,
Suomen Satamat ry
Mikä on luonnon monimuotoisuuden tiekartta?
- Satama-alan oma työkalu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luontovaikutusten vähentämiseen.
Tavoitteet:
- Lisätä osaamista luonnon monimuotoisuudesta.
- Tunnistaa satamien keskeiset luontovaikutukset ja -riippuvuudet.
- Laatia satamille omat luontostrategiat ja konkreettiset toimet.
Periaatteet:
- Haittojen välttäminen ensisijaisena.
- Minimointi ja hallittu haittojen hallinta, jos välttäminen ei ole mahdollista.
- Kompensointi ja ennallistaminen viimeisenä keinona.
Miksi tärkeää?
- Satamat voivat merkittävästi vähentää luontohaittoja ja edistää ekosysteemien palautumista.
- Tavoitteena on edetä kohti luontopositiivista
(Linkki: https://suomensatamat.fi/satamien-luontotiekartta/)
