Hiilijalanjälki paljastaa kehityskohteet – kohti hiilineutraalia satamaa vuoteen 2029
Turun Satama Oy:n ensimmäinen GHG-protokollan mukainen hiilijalanjälkilaskenta vuodelta 2024 tarjoaa kattavan näkymän sataman ilmastovaikutuksiin. Tulokset osoittavat, että suurin osa päästöistä syntyy toimitusketjussa, mutta myös omassa toiminnassa on kehityskohteita.
Otimme askeleen kohti hiilineutraalimpaa toimintaa teettämällä Ecobio Oy:llä ensimmäisen GHG-protokollan mukaisen hiilijalanjälkilaskennan. Vuoden 2024 laskenta kattoi Scope 1, 2 ja 3-päästöt, ja sen tulokset luovat pohjaa Sataman vuoden 2029 hiilineutraaliustavoitteelle.
Kokonaispäästöt olivat 2 950 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO₂e), joista valtaosa – peräti 93 % – syntyi Scope 3 -luokassa, eli toimitusketjun epäsuorista päästöistä. Scope 1 ja 2-päästöjen osuus oli huomattavasti pienempi, yhteensä vain 7 %, mutta niiden merkitys omassa toiminnassamme on keskeinen.
Suorat päästöt
Scope 1 -päästöt vuonna 2024 olivat 79 tCO₂e ja ne syntyivät polttoaineiden kulutuksesta Sataman omissa autoissa ja työkoneissa.
– Vuoden 2025 aikana olemme toiminnassamme siirtyneet käyttämään biopohjaisia polttoaineita työkoneissamme, kuten traktoreissa, pyöräkuormaajissa, lakaisukoneessa ja työveneissä, mikä tulee vähentämään Scope 1 -päästöjä merkittävästi tulevissa laskennoissa. Kaikki henkilö- ja pakettiautomme ovat jo sähköisiä, Turun Satama Oy:n tekninen johtaja Markku Alahäme toteaa.
Ostoenergian päästöt
Scope 2 -päästöt olivat 114 tCO₂e ja ne syntyivät kaukolämmön tuotannosta. Siirtyminen myös uusiutuvaan kaukolämpöön voisi pudottaa Scope 2 -päästöt nollaan, mikä olisi merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta.
– Käytämme alkuperävarmennettua uusiutuvaa sähköä, joten sähkön osalta päästöjä ei syntynyt.
Tulosten hyödyntäminen kehitystyössä
Hiilijalanjälkilaskenta paljasti kehityskohteita. Suurimmat päästöt syntyivät Scope 3 -kategoriassa ostetuista tuotteista ja palveluista (1 179 tCO₂e) sekä tuotantohyödykkeistä (1 202 tCO₂e). Näiden vähentäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa, esimerkiksi asettamalla hankintakriteereiksi päästötiedot ja päästövähennystavoitteet.
– Pienempien päästökategorioiden, kuten jätteenkäsittelyn ja työmatkojen, laskentaa voidaan jatkossa tarkentaa keräämällä tarkempia lähtötietoja arvioiden sijaan.
Päästövähennysten suunta alkaa hahmottua
– Olemme käyneet läpi ensimmäisiä laskelmia päästöjen osalta. Niiden pohjalta voimme nyt alkaa kartoittaa konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suurimmaksi yksittäiseksi päästölähteeksi on tunnistettu lämpö ja pohdimme erityisesti tämän suhteen mahdollisia ensimmäisiä jatkotoimenpiteitä, Alahäme toteaa.
Laskenta toimii jatkossa vertailuvuotena, jonka avulla voimme seurata päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta.
Teksti: Heli Kaijansalo
Kuvat: Janne Stenroos, Ilari Välimäki & Markku Koivumäki
Hiilijalanjälkilaskenta GHG-protokollan mukaan – mitä se tarkoittaa?
Yritykset voivat laskea toimintansa hiilijalanjäljen eli ilmastovaikutukset selvittämällä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja niiden toiminta tuottaa. Maailmanlaajuisesti käytetyin menetelmä tähän on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), joka tarjoaa selkeät ohjeet päästöjen laskentaan ja raportointiin.
GHG-protokolla kattaa seitsemän merkittävää kasvihuonekaasua, kuten hiilidioksidin ja metaanin, ja muuntaa ne yhteiseen mittayksikköön: hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Laskenta perustuu viiteen periaatteeseen: olennaisuus, kokonaisvaltaisuus, johdonmukaisuus, läpinäkyvyys ja tarkkuus.
Protokolla jakaa päästöt kolmeen ryhmään:
- Scope 1: Suorat päästöt, kuten yrityksen omien ajoneuvojen tai kattiloiden päästöt.
- Scope 2: Epäsuorat päästöt, jotka syntyvät ostetun energian tuotannosta.
- Scope 3: Muut epäsuorat päästöt, kuten toimitusketjun ja matkustamisen vaikutukset.
Laskenta voidaan rajata sen mukaan, mitä toimintoja yritys omistaa tai hallinnoi. Johdonmukainen rajaus on tärkeää, jotta tuloksia voi vertailla vuodesta toiseen.
Hiilijalanjäljen laskenta
- auttaa yritystä ymmärtämään ilmastovaikutuksensa
- tunnistamaan mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja
- seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta
- Olennainen osa vastuullisuusraportointia.
- Yhteensopiva kansainvälisten raportointistandardien, kuten GRI ja CSRD/ESRS, kanssa.
Lähde: Ecobio Oy:n Hiilijalanjäljen laskentamalli -raportti
