Satamalaiturin komein paalu on pidempi kuin tuomiokirkon torni

Laiturit jäävät helposti uutispimentoon, kun puhutaan uudesta satama-alueesta upeine terminaaleineen ja taideteoksineen. Vaikka laiturit ovat lähes huomaamattomia, ne ovat sataman tärkeimpiä osia. Ferry Terminal Turun kahteen laituriin (S1 ja S2) kannattaa tutustua siitäkin syystä, että ne ovat poikkeuksellisen näyttäviä rakennelmia. Jos toisen niistä nostaisi kuivalle maalle, laituri olisi korkeampi kuin Parolanpuiston vesitorni ja leveyttä sillä olisi yli 200 metriä.

Kaiken huippuna on myrskypollari, jonka 90-metrinen terästanko on pidempi kuin Turun tuomiokirkon torni.

– Useimmat laiturit ovat yksilöitä, vaikka niihin kiinnittyvät laivat olisivat samankokoisia. Laiturien pohjaolosuhteet vaikuttavat merkittävästi rakentamiseen, insinööritoimisto Profund Oy:n toimitusjohtaja Kim Andersson-Berlin kertoo.

Turun pohjaolosuhteet tarkoittavat savea, todella paksua ja pehmeää savikerrosta. Sen päällä on vanhaa täyttömaata ja kiviarinoita, joiden varaan aluetta on täytetty. Arinoiden kivet on kasattu käsivarren paksuisten risukasojen päälle. Lisäksi vastassa on vanhoja laiturirakenteita. Kallio, johon paalut pitäisi ankkuroida, on harmillisen kaukana.

Vesirakentaja välttää vedessä rakentamista

– FTT on meille iso ja tärkeä kohde, muttei epätavallisen haastava. Onnistuimme hyvin mitoittamaan toimivan laiturirakenteen, Andersson-Berlin arvioi.

Vaikka Profund on yrityksenä vasta neljä vuotta vanha, sen työntekijöillä on yli 40 vuoden kokemus geoteknisestä suunnittelusta. Vesirakentamisen DI Andersson-Berlin oli aiemmassa työpaikassaan suunnittelemassa muun muassa Kapellskärin ja Tukholman Norvikin sataman laitureita.

– Vesirakentaminen ylipäätään on vaikeampaa kuin tavallinen rakentaminen. Pääsääntönä on, että vesirakentamisessa ei saa rakentaa vedessä. Rakenteet pyritään tekemään valmiiksi kuivalla maalla.

Turun Satamassa tämä oli ymmärretty hyvin, sillä se halusi käyttää kokopitkiä paaluja, joissa ei ole jatkoksia. Paalunpätkiä ei siis liitetä yhteen työnmaalla eli meren päällä hitsaamalla. Tällöin riskinä on huono työn laatu.

– Näkemykseni mukaan Turun Satama on hyvä tilaaja. Heillä on riittävä näkemys siitä, mitä he tarvitsevat, ja toisaalta osaavat myös kysyä.

Myrskypollarin on kestettävä 300 tonnia vetoa

Osaksi laituriratkaisua otettiin vetopaalut, jotka urakoitsija lyö syvälle moreeniin. Profund laski niiden vetokapasiteetin ja varmisti kantavuudet PDA-mittauksilla. Nämä paalut ovat lähes 50-metrisiä, joten siksi laiturista tulee suuri merenalainen rakennelma.

Yksi harvoista poikkeuksista oli myrskypollari, joka on yksi laivan laiturilla olevista kiinnityspisteistä. Sen tulee kestää vetoa 300 tonnia. Tämän vuoksi tarvittiin 90-metriset terästangot, ns. kallioankkurit, jotka kiinnitetään kallioon.

S1-laiturin paalutus oli maaliskuussa käynnissä ja S2-laiturin pääratkaisu suunniteltu. Sen koepaalutuksissa päästään vauhtiin kesällä. Paalujen päälle tulevat teräsbetoniset palkit ja kansi.

Teksti: Sari Järvinen
Kuvat: Sari Järvinen ja Profund Oy