Laaksoset ovat telakoineet Pansiossa yli tuhat laivaa
Pansion satamassa toimii korjaustelakka, jonka laiturissa ovat käyneet lähes kaikki lähivesien yhteysalukset, lossit ja Turun jokilaivat. RMR Oy Merirakenne on toteuttanut mitä erilaisimpia projekteja, kuten pelastanut uponneen silakkalaivan merenpohjasta.
Tammikuussa 2025 Pansion satamassa nousi ilmaan laivakahvilan runko. RMR Oy Merirakenne oli suunnitellut, leikannut ja hitsannut sen kokoon vieressä olevassa pitkässä hallissa. Sieltä runko siirrettiin ulos ja nostettiin nosturilla satamalaiturissa odottavan L/A Sterna-yhteysaluksen matkustamon etuosaan. Hetken kahvila leijui vaijerien varassa, mutta laskeutui sitten juuri siihen mihin pitikin.
– Tämä on noin kolmen kuukauden projekti. Aikaa ei paljon ole, mutta aikatauluissa on ollut tapana pysyä, RMR Merirakenteen toimitusjohtaja Mikko Laaksonen sanoo ja huokaisee katsoessaan kalenteria.
Tänä talvena töitä on riittänyt. Yritys tekee keskimäärin 20–30 telakointia vuodessa, mutta joskus projekteja osuu samalle vuodelle useampia. Niitä löytyy Turun sataman alueella toimivan RMR Merirakenteen tilauskirjoista mitä erilaisimpia. Laivoja on pienennetty ja niitä on suurennettu. Yksi uusikin on hitsattu osista kokoon hallissa.
– Kaikissa on omat haasteensa ja siksi oikeastaan homma onkin mielenkiintoista.
Silakkalaivasta jokilaivaksi
– Ensimmäinen iso työ laivojen korjaustelakoinnissa oli kansilastiponttoonin muutto öljytuoteproomuksi vuonna 1990. Norjalaisen autolautan muutimme Utön reittiliikenteeseen sopivaksi yhteysalukseksi leikkaamalla ulkosivuista metrin pois ja laskemalla ohjaamoa metrin alaspäin, Laaksonen kertoo.
Niin aluksen bruttorekisteritonnit pienenivät halutun rajan alle ja säännöt kevenivät. Lisäksi aluksesta tuli vakaampi ja käytännöllisempi. Laaksoset ajoivat sillä kymmenen vuotta yhteysalusliikennettä.
Kesällä -91 RMR Merirakennetta pyydettiin tyhjentämään vähän vajonneen silakkalaivan lastia Ahvenanmaan pohjoispuolelle. He haalivat tuoksuvan lastin kyytiinsä ja lähtivät kuljettamaan sitä pois. Kun juhannuksen jälkeen tultiin takaisin, silakkalaiva oli uponnut.
– Ostin nostopusseja, joiden avulla alus saatiin pinnalle. Kunnostimme laivan ja se toimii yhä Papa Joe -ravintolaivana Aurajoessa.
Yleisin RMR Merirakenteen työ on laivan huoltotelakointi; propulsiojärjestelmien, potkuriakselin ja peräsimen tarkistus. Yritys kunnostaa pohjan, pintakäsittelee sen ja vaihtaa anoidit. Myös rikkipesureita on asennettu paljon.
35 vuotta vuokralla
Mikon isän Eero Laaksosen perustaman RMR Merirakenteen juuret ovat Rymättylässä, jossa Eero korjasi ja rakensi merenkulun turvalaitteita jo 1970-luvun lopulla. Monen käänteen jälkeen vuonna 1990 Laaksonen vuokrasi Turun satamalta vetotelakan halleineen, joka osoittautui hyväksi päätökseksi.
– On vaikea löytää meren rannalta telakka-aluetta. En tiedä kuinka yleistä on, että telakka toimii kaupungin vuokramaalla, mutta en usko, että kovin yleistä, Mikko pohtii.
Nyt on 35. vuosi, kun RMR Merirakenne on toiminut Pansiossa. Se aikoo olla siellä jatkossakin, sillä suunnitteilla on hiekkapuhallushalli ja Turun sataman kanssa vuokrasopimusta jatkettiin jälleen viidellä vuodella.
RMR Oy Merirakenne
- Laivojen huolto, korjaus ja telakointi
- Työllistää noin 20 henkilöä, jonka lisäksi käyttää alihankkijoita esimerkiksi sisutusten tekoon.
- Kuivatelakalle mahtuu 50 metriä pitkä, 10 metriä leveä, n. 3 metrin syväyksellä oleva n. 450 tonnin laiva.
- Tehnyt yli 1 000 telakointia.
Teksti: Sari Järvinen
Kuvat: Sari Järvinen ja Mikko Laaksosen kuva-albumi
Pohjoismaiden suurin puulaivaveistämö rakennettiin 80 vuotta sitten
Pansionlahden rannalla laivaveistämön ensimmäiset betonipilarit valettiin vuonna 1945 Turun kaupungin maille. Vastaperustettu Oy Laivateollisuus Ab:n (Laten) tehtävänä oli rakentaa 46 erilaista 300 tonnin puukuunaria. Ne olivat osa Suomen raskasta sotakorvausurakkaa Neuvostoliitolle. Vaikka Turun seudulla oli vahvat laivanrakennuksen perinteet, kukaan ei enää sotien jälkeen tehnyt tämän kokoluokan puulaivoja. Mutta niin Turun kaupungin maille nousi 177 metrin pituinen lautavuorattu halli, jossa mahtui rakentaa vaikka kahdeksan kuunaria samaan aikaan. Siitä tuli Pohjoismaiden suurin puulaivaveistämö.
Kun sotakorvauskuunarit oli toimitettu, alkoi kaupallinen laivanrakennus. Pansiossa rakennettiin esim. 60-luvulla 15 lossia, joista yksi piti saada toimitettua Saimaalle. Asia ratkaistiin siten, että silloin merivartiostossa luutnanttina ollut Eero Laaksonen, Urho Nummelin ja Valde Rantala lähtivät ajamaan sillä kohti Saimaata. Matka kulki hitaasti, mutta lossi saapui miehistöineen perille.
Vuonna 1973 Late myytiin Valmet Oy:lle, sitten Wärtsilälle ja lopulta vuonna 1989 laivanrakennus loppui Pansiossa. Nykyään hallissa toimii RMR Rakenteen korjaustelakka.
Teksti: Sari Järvinen
Lähde: Viljo Lunden: ”Laivarakentajana vuosina 1945-1988”
