Green Corridor täytti vuoden ja jatkaa kohti kunnianhimoista tavoitettaan  

Reilu vuosi sitten Turun Satama, Tukholman Satamat sekä Viking Line allekirjoittivat Green Corridor -yhteistyösopimuksen. Tavoitteena on luoda fossiilivapaa merireitti kaupunkien välille viimeistään vuonna 2035. Aikaa tähän on vielä vuosikymmen, mutta helmikuussa Turun satamaan saapui noin 60 alan toimijaa, tutkijaa ja yrittäjää konferenssiin kuulemaan, mitä hankkeessa oli tähän mennessä saatu aikaan ja mitä uutta oli suunnitteilla.

Turun Satama Oy:n teknisellä johtajalla Markku Alahämeellä oli esitellä useita hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia, joita on tulossa mm. uuden Ferry Terminal Turun vanavedessä. Älysataman digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät niin laivojen, autojen kuin matkustajienkin aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Tallink Siljan ja Viking Linen yhteiskäyttöön tuleva ajoneuvojen odotusalue on dynaaminen yksikkö.

– Aiomme tutkia ja mahdollisesti pilotoida eri maasähköratkaisuja ro-pax-laiturilla. Tästä on juuri jätetty rahoitushakemus Business Finlandille, Alahäme kertoi.

Myös viestintä on tärkeää, ja Turun Satama aikoo koota ohjeet, miten nollapäästöt voitaisiin satamassa ylipäätään saavuttaa.

Turulle yhteys Tukholmaan on elintärkeä

Europarlamentaarikko Ville Niinistön mielestä Turun kaupungille ja elinkeinoelämälle yhteys Tukholmaan on aivan keskeinen. Green Corridor on tilaisuus luoda uusia vihreän energian käyttömahdollisuuksia.

– Jopa isoja aluksia voidaan sähköistää vielä nykyistä enemmän. Niillä, jotka satsaavat uuteen tekniikkaan ensin, on yleensä mahdollisuus kasvaa ja saada entistä suurempi osuus markkinoista, kuten Wärtsilä on tehnyt, Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Niinistö totesi.

Vihreän liikenteen asioita on suunniteltava yhdessä. Yksikään alus ei voi yksin tehdä investointipäätöstä, jos koko logistiikkaketju satamineen ei ole siinä mukana. –Ville Niinistö

Tukholman Satamien johtaja Magdalena Bosson korosti yhteistyön merkitystä asiakkaiden, elinkeinoelämän ja Turun kanssa. Tukholmassa tavoitteena on muun muassa mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden bunkraus ja tukea päästöttömän henkilö- ja kuorma-autoliikennettä satamassa.

– Infran kehittäminen on haasteellista, prosessit pitkiä ja investoinnit suuria. Toivon, että tulevaisuudessa voisin matkustaa metrolla satamaan ja jatkaa siitä suoraan Turkuun, Bosson sanoi.

Vikingiltä konkreettisia tekoja

Viking Glory ja Viking Grace olivat jo omalta osaltaan luoneet ilmastoystävällisemmän merikäytävän, sillä lisämaksusta matkustajat voivat kulkea Ahvenanmaan saariston halki biokaasun voimin, mikä vähentää kasvihuonepäästöjä heidän osaltaan noin 90 prosentilla. Myös rahtiliikenteelle Viking Line tarjosi saman mahdollisuuden. Siihen tarttui ensimmäisten joukossa Orkla-yhtiön Felix-ketsuppi.

Yksi haasteista on asiakkaiden haluttomuus maksaa enemmän ekologisemmasta kuljetuksesta. Tutkimuksen mukaan 12 prosenttia oli valmis maksamaan lisää 20 euroa, yli kolmannes 5 euroa, mutta viidesosa matkustajista ei halunnut sijoittaa yhtään enempää.

– Käytännössä luku on edelleen pieni. Biokaasun hinta ei ole realistinen. Lisäksi sen saatavuus on yhä heikkoa. Samaan aikaan EU:n päästökauppa ja muu sääntely maksaa meille valtavasti, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström totesi.

”Emme saa kadottaa toivoa”

Myös liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen välitti Green Corridor -hankkeen osallistujille onnittelut 1-vuotispäivän vuoksi.

– Tämä on hieno saavutus. Olette olleet eturintamassa alusta lähtien, ilmailu- ja meriliikenneyksikössä työskentelevä Hokkanen totesi.

Maailmalla on käynnissä monia Green Corridor -hankkeita, joista suurimmat ylittävät valtameriä. Hokkanen pitää näitä hankkeita merkittävinä, sillä kansainvälisen meriliikenteen ilmastosäätelystä vasta neuvotellaan. Samaan aikaan globaalin meriliikenteen aiheuttamat absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet.

– Kestävyys nousee yhä tärkeämmäksi aiheeksi myös meriliikenteessä, mutta turvallisuus ja geopolitiikka vievät siltä nyt ymmärrettävästi huomiota. Emme saa kuitenkaan kadottaa toivoa, Hokkanen totesi.

Teksti & kuvat: Sari Järvinen