Älykkäässä satamakaupungissa data palvelee ihmisiä ja ympäristöä

Millainen olisi viihtyisä, kaupunkilaisten, matkailijoiden ja yritysten arjen sujuvuutta edistävä, osallisuutta vahvistava sekä luonnon ja ympäristön huomioiva Turun sataman ja Linnanniemen alue? Miten kehityksessä voitaisiin hyödyntää dataa ja digitaalisuutta?

Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisessä Älykäs satamakaupunki- hankkeessa haettiin vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Pari vuotta kestänyt projekti on nyt jättänyt loppuraporttinsa.

Projektipäällikkö Irina Wahlström Åbo Akademin Teollisuustalouden laboratoriosta ja tutkimuspäällikkö Kristel Edelman Turun yliopiston Centre for Collaborative Research -yksiköstä (CCR) taustoittavat, että tutkimus on syntynyt mielenkiintoiseen aikaan.

– Turku on monen muun vanhan satamakaupungin tavoin kasvamassa kohti merta ja lähemmäksi satamaa. Sataman on pystyttävä toimimaan tehokkaasti pienemmällä alueella. Lisäksi uuden yhteisterminaalin myötä matkustaja- ja tavaravirrat keskittyvät aikaisempaa enemmän, Wahlström kuvailee.

Digitaalisuudesta on moneksi

Tutkijoiden mukaan digitaalisuus tarjoaa uudessa tilanteessa paljon mahdollisuuksia.

– Digitaaliset ratkaisut voivat auttaa esimerkiksi liikenteen hallinnassa. Jos vaikkapa tiedetään, että laivoilta on tulossa poikkeuksellisen paljon liikennettä, tiedon avulla voidaan optimoida ajoreittejä ja ohjelmoida liikennevaloja. Kun liikenne soljuu eteenpäin ilman turhia pysähdyksiä myös päästöt vähenevät, Wahlström mainitsee yhden esimerkin.

Hän lisää, että digitaaliset ratkaisut voisivat tarjota myös rekoille ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta, mikä auttaisi vähentämään jonotusaikoja laivoille. Digitaaliset matkaopaspalvelut kertoisivat henkilömatkustajille eri keinoista päästä satamaan ja satamasta, auttaisivat matkaketjujen luomisessa ja vaikkapa parkkipaikan löytämisessä.

– Lisäksi olisi tärkeää, että Turkuun saapujalle kerrottaisiin digitaalisin keinoin jo matkustajaterminaalissa, niin opastauluilla kuin vaikkapa puhelinsovelluksilla, mitä kaikkea jo pelkästään Linnanniemestä löytyy, missä on vaikkapa avoinna olevia kahviloita tai ravintoloita. Tai missä se Historian ja tulevaisuudenmuseo on, sekä millaisia muutoksia alueelle on tulossa lähitulevaisuudessa, Edelman pohtii. 

Data yhteen ja hyötykäyttöön

Tutkijat pohtivat, että uusien digitaalisten palvelujen luomiseen tarvittavaa dataa on jo paljon. Ongelmana on, että se sijaitsee hajallaan eri paikoissa.

– Data pitäisi saada yhteen ja hyödynnettäväksi. Yksi mahdollisuus olisi, että data olisi avointa ja kaikkien käytettävissä. Tärkeää on myös, että erilaiset uudet ratkaisut toimisivat yhdessä, eivätkä olisi erillisiä, Wahlström miettii.

Hän lisää, että tarvetta voisi olla esimerkiksi sataman ja Linnanniemen digitaaliselle kaksoselle eli digitaalisesti luodulle mallille, missä ratkaisuja voidaan testata ja kehittää pidemmälle. Myös huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly saattaa tuoda pian ulottuvillemme aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

– Tärkeää on kuitenkin, että tekniikkaa ei kehitetä tekniikka edellä, vaan ihmisiä kuunnellen. Olennaista on, että kehitysprosessi alkaisi osallistamalla ihmisiä, Kristel Edelmann korostaa.

Älykäs satamakaupunki -hankkeessa kerättiin laajasti eri asiantuntijoiden, eri sidosryhmien, ja myös kaupunkilaisten näkemyksiä siitä, mitä älykäs satamakaupunki voi tarkoittaa ja minkälaisia palveluita tarvitaan.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Markku Koivumäki