Historian havinaa – Satamahinaaja Auran konepäiväkirjasta ja Suomen Turussa vuonna 1928

16.2.1928 Auran konepäiväkirjasta

”Laiva (satamahinaaja Aura) tarkastettu käynnissä syystä, että potkuri täristää laivaa ja kattila vuotanut usein ja tällä kerralla on pitänyt 4 tuntia. Otaksutaan, että perävantaan vahvistuslevy on syynä siihen ja myös laivan tärinään. Laivan tarkastivat satamakapteeni Nyman, kapteeni Skoström ja ins. Salen, Törnroth ja Eklund ja päättivät, että laiva otetaan telakalle. Kun laiva oli telakalla, tarkastettiin ja huomattiin, että jää** oli kuluttanut perävantaan ja yllä mainitun levyn kirkkaaksi ja päätettiin polttaa pois vahvistuslevyn syrjät. Murrettu jää Crichton-Vulcan Oy* telakan suussa. Laiva otettu telakalle.”

*Turkulainen Ab Crichton-Vulcan Oy perustettiin vuonna 1924, kun kaksi turkulaista telakkayhtiötä, Aurajoen länsirannalla sijainnut A. B. Crichton ja vastapäisellä itärannalla ollut Ab Vulcan Oy yhdistettiin.

Telakalla rakennettiin muun muassa sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso vuosina 1927–1931 Suomen valtiolle.  Samoin panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen on rakennettu telakalla 1928-1930. Itänaapuri Neuvostoliitolle rakennettiin 29 laivaa 1930-luvulla, hinaajia ja kaksi rahtilaivaa.

Helsinkiläinen Kone- ja Siltarakennus Oy omisti 1920–1930-lukujen taitteessa yhtiön osake-enemmistön. Telakkayhtiö fuusioitiin vuonna 1935 Ab Wärtsilä Oy:öön vuosikymmenen merkittävimmässä yrityskaupassa Suomessa. Crichton-Vulcan säilyi käytössä vuoteen 1965 asti, jolloin telakan nimeksi tuli Wärtsilä Turun Telakka.

** Keskilämpötila helmikuussa 1928 Turussa oli noin -13 astetta. Jo 29:nä tammikuuta oli majakkalaiva Äransgrund lähtenyt asemaltaan jääesteitten takia, minkä jälkeen Helsingin meriliikenne oli johdettu saaristoteitse jäänsärkijäin avaamaa väylää pitkin. Nyt viimeiset laivat vielä vietiin ulos, viimeisen onnistui jäänsärkijä saattaa ulos vasta helmikuun 19., jolloin meriliikenne päättyi. Meriliikennettä ylläpidettiin tämän jälkeen ainoastaan valtakunnan kahteen talvisatamaan Turkuun ja Hankoon jäänsärkijäin avulla.

16. helmikuuta Turun kaupunginvaltuusto

Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa, kaupungintalolla torstaina helmikuun 16. päivänä 1928, käsiteltiin esityslistalla asiaa N:o 21, jossa Satamahallituksen anomusta saada ylittää erinäisiä määrärahoja.

”Satamahallituksen käytettäväksi myönnettyjen määrärahojen suhteen saa satamakamreerinkonttori Satamahallitukselle esittää seuraavaa: V. 1927 meno- ja tulosääntöön otetuista määrärahoista ovat seuraavat osoittautuneet liian pieniksi ja tulevat vuoden loppuun mennessä ylitetyiksi nimittäin.”

Yhtenä syynä näihin ylityksiin esitetään Satamaliiton jäsenmaksun suurenneen yli budjetoidun. Jäsenmaksu suoritetaan satamassa kolmena edeltävänä vuotena käyneiden laivojen nettorekisteritonniluvun keskiarvon perusteella. Tämä keskiarvo oli laskettu 680,000 tonniksi. Keskiarvo nousi todellisuudessa 686,550 tonniin, joten jäsenmaksu suureni vastaamaan kohonnutta keskiarvoa. Muina syinä määrärahojen ylittymiseen esitettiin muun muassa siivouskulujen kohoaminen palkankorotusten ja uudisrakennusten myötä tulleiden lisäkohteiden vuoksi. Lisäksi luotsaus- ja kompassintarkastusmenojen lisääntyneen tarpeen kattamiseen anottiin 2,500 markkaa enemmän kuin meno- ja tulosäännössä oli otettu huomioon. Satamahallitus esittää satamakamreerinkonttorin, Kamreeri T. Tähtisen, laskelman mukaisen määrärahan ylityksen kattamisen kaupunginvaltuustolta.

Turun Sanomissa peruuntuneet talviolympialaiset ja jazztansseja

”Talviolympialaiset keskeytettiin Sveitsissä, St Moritzissa, vallitsevan lämpimän sään vuoksi. Vesisade, lämmin ilma ja huono jää tekivät kisojen jatkamisen mahdottomaksi”, tiedotti Turun Sanomain erikoiskirjeenvaihtaja sähkösanomalla. ”Näyttää siltä, että kilpailujen järjestelytyötä ei ole tehty sillä huolella ja tunnollisuudella, jota tällaisten suurkilpailujen arwo vaatii. Kaikesta päättäen ovat Suomen, Norjan ja Ruotsin luistelijat lähteneet kotimatkalleen katkeroituneina ja pahoillaan osaksi hukkaan menneen matkansa takia.”

Kisoissa oli 14 kilpailutapahtumaa kahdessa urheilulajissa. Lisäksi mukana oli kaksi näytöslajia sotilaspartiohiihto ja vetohiihto.

Lehden pikkuilmoituksissa mainostettiin mm. puukaasulla käypiä autoja nähtävänä ja kokeiltavana Automessuilla, sekä useista eri tansseista, joissa ajan tavan mukaan soitti jazz-orkesteri. Tansseihin pääsi esimerkiksi Maarian Maamiesseuran talolle (järj. Turun Lihakauppiasyhdistys), Piikkiön Pontelassa kuutamotansseihin sekä Suojeluskunnan iltamiin VPK:n juhlasalissa.

Turun Sanomien toimitus sijaitsi Kauppiaskatu 1:ssä ja päätoimittajana toimi Urho Toivola.

Maailmanmenoa Suomessa 1920-luvun loppupuolella

Kieltolaki oli Suomessa vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholijuomia koskenut kieltolaki. Tänä aikana Suomessa ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Viinan kotipoltto oli kielletty jo aiemmin, vuonna 1866. Kieltolain suora seuraus oli, että alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta. Spriin eli pirtun salakuljetus muodosti nopeasti ammattimaisen tai vähintään puoliammattimaisen salakuljetus- ja trokausrikollisuuden maahan, joka jo ennen kieltolakia oli ollut sangen kuiva.

1920–1930-luvun Suomi oli paljon nykyistä raaempi yhteiskunta. Tämän taustalla oli kymmeniä vuosia jatkunut väkivaltainen poikkeusaika, jonka huipentumana verinen sisällissota oli tehnyt ihmishengestä halvan. Uutisia hirmuteoista oli jatkuvasti 1920- ja 1930-luvun lehdissä.

Poliisin ”paheiden pesänä” tunnettu satama oli erityisen huomion alaisena Turussa. Kieltolain aikaan perustettiin Kanavaniemelle jopa oma poliisiasema. Poliisiraporttien perusteella satamatyöntekijöiden elämä yhteiskunnan marginaalissa sisälsi kahnauksia poliisien kanssa ja työmaajuopottelua. Kesäaikoina satamatyöläisiä pidätettiin laittomasta alkoholinkäytöstä ja talvella pienten järjestysrikkeiden takia.

Historian havinaa on Turun satamaan ja Turkuun liittyvistä menneistä tapahtumista kertova sarja.

Teksti: Heli Kaijansalo
Kuvat: Gustaf Welin / Turun museokeskus, Turun Satama / Turun museokeskus