Turun Tunnin juna kiihdyttää eteenpäin

Käytännössä hankeyhtiö tulee vastaamaan Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-ratavälin ratasuunnittelusta. Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnittelu valmistuu kevään aikana, ja sen jälkeen käynnistetään ratasuunnittelu. Tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu 75 miljoonaa euroa. Valtio vastaa 51 prosentista kustannuksia ja hankeyhtiöön mukaan lähteneet kaupungit 49 prosentista. Tunnin junaan sisältyvät Espoon kaupunkirata ja Turun ratapihat satamasta Kupittaan asemalle ovat rakentamisvalmiudessa ja niiden toteutuksesta päätetään erikseen.

Maakunnan yhtenäisyys antaa vetoapua

Itseään jo Tunnin juna -veteraaniksi kutsuva Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen on tyytyväinen ratahankkeen edistymiseen.
– Aloitin hankkeen parissa työskentelyn jo noin kaksitoista vuotta sitten. Töitä ratahankkeen eteenpäin viemiseksi on tehty jatkuvasti ilman suvantovaiheita ja paljon positiivisia asioita on tapahtunut. Asian etenemistä on auttanut maakunnan yhtenäisyys ja laaja yksimielisyys hankkeen tärkeydestä koko Suomen menestykselle. Turun tunnin junan suunnittelu on jo pitkällä edellisen hallituksen myöntämän rahoituksen ansiosta ja nyt tehtyjen rahoituspäätösten ansiosta radan suunnitteluvaihe saadaan vietyä loppuun asti rakentamisvalmiuteen asti. Koko ratayhteyden toteuttamispäätös jää kuitenkin todennäköisesti seuraavalle hallitukselle ja jos poliittista tahtoa löytyy, niin valmista voi olla 2030-luvun alussa, Janne Virtanen arvioi.

Kasvua talouteen ja vähennystä päästöihin

Nopea raideyhteys Turun ja Helsingin välille on samaan aikaan sekä elinkeino- että ilmastopoliittinen ratkaisu. Tunnin juna parantaa työvoiman liikkuvuutta muodostaen 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen, mikä helpottaa työllistymistä ja tuo kasvua sekä elinvoimaa radan varrelle. Liikenneviraston teettämän tutkimuksen mukaan saavutettavuuden paraneminen, työmarkkina-alueiden ja yritysten liiketoiminta-alueiden laajeneminen sekä näistä seuraava tuottavuuden kasvu lisäävät vyöhykkeen vetovoimaa uudelle yritystoiminnalle sekä edelleen työllisyyden ja väestön kasvulle.

– Tunnin juna on vastaus myös Suomen kunnianhimoisiin ilmasto- ja päästötavoitteisiin. Uusi rata tekee Turun ja Helsingin välisestä matka-ajasta junalla selkeästi lyhyemmän kuin autolla, mikä saa ihmiset siirtymään sekä oman auton ratista että bussista junaan. Valmistuessaan rata tuo aivan uusina paikkakuntina Lohjan ja Vihdin junaliikenteen piiriin ja korvaa kumipyöräliikennettä myös Turun ja Salon välisessä sekä Länsi-Uudenmaan lähiliikenteessä. Ensisijaisesti henkilöliikenteelle tarkoitettu rataa voidaan hyödyntää myös tavarakuljetuksiin, mikä leikkaisi liikenteen päästöjä edelleen, Janne Virtanen kertoo.

Tunnin junan kiskot vievät nopeasti Eurooppaan asti

Turun satamalle Tunnin juna on tärkeä erityisesti matkailuliikenteen näkökulmasta. Nopea junayhteys Helsingistä Turun satamaan asti toisi kasvua matkustukseen Turun kautta Ruotsiin ja Ahvenanmaalle, koska se lyhentää matka-aikaa ja matkustus tapahtuu järkevämpään aikaan. Turun aamulaivat ovat Ahvenanmaalla perillä päiväaikaan, kun taas Helsingistä lähtevät laivat ovat perillä yöllä. Vastaavasti pääkaupunkiseudulta asti ehtii tunnin junan ansiosta Turun laivojen iltalähdöille vielä työpäivän jälkeenkin.

– Turun sataman kautta tunnin juna avaa mahdollisuudet myös kansainväliseen raidematkailuun eri puolille Eurooppaa. Ensin laivalla Tukholmaan, ja sieltä matka jatkuu junalla Tanskan sekä Saksan läpi. Maata pitkin matkustaminen on vahva trendi jo Ruotsissa, jonka hallitusohjelmassa on luvattu parantaa yöjunayhteyksiä Ruotsista Eurooppaan, jotta ilmastoystävällinen matkustaminen tulisi helpommaksi. Ensimmäisiä yhteyksiä on luvassa jo aivan lähivuosina, joten tunnin juna tulee heti valmistuessaan olemaan osa valmista eurooppalaista raideverkostoa. Tunnin juna tulee lisäksi parantamaan yhteyttä Tukholman ja Pietarin välillä, mikä vahvistaa raideyhteyden matkailullista vetovoimaa Turun satamaakin ajatellen, Janne Virtanen korostaa.

Teksti: Kari Ahonen
Kuvat: Markku Koivumäki