Baltic Loop – sujuvia matkoja Itämerellä

Itämeren alueen poikittaisina reitteinä hahmottuu kolme kuljetuskäytävää Ruotsin Örebron ja Venäjän Pietarin välille. Pohjoisin kulkee Turun kautta, keskimmäinen Viron ja Tallinnan reittiä, eteläisin Riian ja Latvian alueiden halki.  Myös yhteydet Örebrosta länteen ovat hitaita. Juna suorastaan matelee Tukholmasta Osloon 80 kilometrin tunnissa. Matka-aika on viisi tuntia, joten tehostamista tarvitaan. Baltic Loop -hankkeessa kehitetään näitä reittejä. Kuljetuskäytäviltä halutaan poistaa sekä fyysisiä että tiedonkulkuun liittyviä esteitä.

– Asioita tulee katsoa kokonaisvaltaisemmin ja pitemmällä aikajänteellä. Ne resurssit, jotka laitetaan kiinni infrastruktuuriin, täytyy jakaa sekä asumisen että kuljetusten tarpeet huomioiden.  Saavutettavuus ja yhteydet satamaan ovat hyvin tärkeitä, projektipäällikkö Irina Wahlström Åbo Akademin teollisuustalouden laitokselta linjaa.

Åbo Akademi keskittyy hankkeessa erityisesti satamatoiminnan uusiin liikennetoimintamalleihin ja merilogistiikan kehittämiseen. Wahlströmillä on erinomainen tuntuma alaan, hän on ollut aiemmin töissä varustamoalalla 15 vuoden ajan.

”Voimme olla vielä parempia”

Nyt tiedetään, että liikenne ja kuljetustarpeet tulevat jatkossa kasvamaan parin prosentin luokkaa vuositasolla.

– Olemme kaukana Keski-Euroopan markkinoista, meillä on pitkät välimatkat. Me olemme hyviä, mutta on ihan takuuvarmaa, että voimme olla vielä parempia logistisen ketjun tehostamisessa.

Åbo Akademin teollisuustalouslaitoksen apulaisprofessori Magnus Hellström kertoo, että tutkimusryhmän intressi syntyi alun perin vuonna 2015 tulleen rikkidirektiivin myötä. Romuttaisiko se Suomen varustamoiden ja vientiteollisuuden kilpailukykyä? Se pisti visioimaan Itämerilogistiikkaa uudelleen.

– Yritettiin valita innovoinnin polku, selvitettiin laivojen täyttöasteita ja liiketoimintamalleja. Selvisi, että laivat seisovat luvattoman kauan tekemättä mitään ja liikkuvat vajailla täyttöasteilla, Wahlström sanoo.

Logistiikasta puuttuu läpinäkyvyyttä ja toiminnallisuutta, mikä muodostaa kuljetusketjussa informaationkulun harmaan alueen.  Myös ympäristönäkökulmasta olisi järkevää koordinoida kuljetukset maksimaalisesti. Vuoro, joka ajaa puolityhjänä, aiheuttaa turhia päästöjä.

– Jos mietitään että kuljetuskäytävät, korridorit ovat järjestelmiä, siinä on tehottomuutta. Jos katsotaan yhtä lastia, se on vain yhden asian näkökulma. Tavaraliikenteen näkökulmasta täyttöasteiden nostaminen olisi järkevämpää.  Ratkaisuna on mietitty markkinapaikkoja rahdeille. Voiko jokin taho hubeissa ottaa koordinointivastuun tai edesauttaa sitä, että koko järjestelmän tehokkuutta saataisiin nostettua korkeammalla tasolle? Hellström pohtii.

Satamaan juuri kreivin aikaan

Yksi uusi ajatus on virtuaalinen port call, mikä on jo osittain käytössä. Näin ennakoidaan myös sitä, miten tullaan satamiin.
–Traficom puhuu kuljetuskäytävien digitalisoinnista, avoimesta datasta, minkä avulla tilanne olisi paremmin hallussa, Hellstöm toteaa.

Tyypillinen tilanne on Wahlströmin mukaan se, että satamissa toimitaan niin sanotulla ”first come first served” -periaatteella. Alus voi ajaa nopeasti huomatakseen saapuessaan, että satamassa on jonoa. Mikäli voidaan ajoittaa se, että tullaan ”just in time” satamaan, voidaan vähentää myös päästöjä.
– Siinä, miten informaatioteknologiaa saadaan jatkossa hyödynnettyä, nähdään suuri liikenteen vallankumous, Wahlström uskoo. Baltic Loop -hanke tähtää konkreettisiin uusiin avauksiin.

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn