Satamayhtiölle mahdollisuus ottaa kapellimestarin paikka
EU:n yhteinen satamapalveluasetus merkitsee Suomen satamille strategisen liiketoimintalinjauksen paikkaa. Yhtiöt voivat miettiä, mitä oman sataman rooliin kuluu. Luodaanko landlord-malli, keskitytäänkö vain infrastruktuurin hallinnointiin tai fasilitoidaanko erilaisia palveluita. Tämä mahdollisuus kannattaa käyttää.
Satamapalveluasetus ei syntynyt hetkessä, vaan vasta kolmannella valmistelukierroksella. Lopulta päädyttiin direktiivien sijaan asetukseen, mikä merkitsee astetta painavampaa oikeustyökalua. Kun direktiivit pistetään täytäntöön eri maissa eri tavoin, asetus pistetään täytäntöön samanlaisena koko EU:ssa, niin Pohjois- kuin Etelä-Euroopassa.
Jaan itse näkemyksen, että tässä kohtaa harmonisointi oli hyvä ratkaisu, sillä vahvistetaan tasavertaisia kilpailuolosuhteita. Satamissa kansainvälinen ulottuvuus on koko ajan läsnä. Silloin kilpailuasetelmat ovat hyvin tärkeitä.
Asetus astuu voimaan maaliskuun 24. päivä 2019. Osa nykyisistä palvelusopimuksista voi kuitenkin jatkua jopa vuoteen 2025.
Satama-asetus vapauttaa markkinoille neljä satamapalvelua, joista kiinnitys- ja irrotuspalvelu on ehkä relevantein, lisäksi on kolme muuta: hinaus, tankkaus ja jätteiden vastaanotto. Suomessa tämä koskee 16 satamaa, joista Turku on yksi.
Asetuksella vahvistetaan palvelujen vapaata liikkuvuutta EU:n satamapalveluiden markkinoilla. Satamat ovat tähän saakka olleet eri maissa eri tavoin suljettuja tai umpioita, pääsy palvelumarkkinoille ei ole välttämättä ollut kovin helppoa. Nyt raotetaan portteja.
Me täällä pohjoisessa olemme toimintatavaltamme hyvin moderneja. Meidän verrokkimme löytyvät Hollannista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Irlannista ja osittain Ruotsistakin. Etelä-Euroopassa ovat tyypillisiä valtio-omisteiset landlord-malliset satamat.
Satamayhtiöille asetus antaa mahdollisuuden nousta oman toimintansa kapellimestariksi. Voidaan katsoa selkeämmin omaa satamaa: miten palvelut halutaan järjestää. Palvelut voi tehdä myös itse, EU-asetus kunnioittaa satamanpitäjän omaa autonomiaa. Samalla vaaditaan kilpailuneutraliteettia. Jos jotain edellytetään palvelun suhteen muilta, sitä pitää edellyttää myös itseltä. Satamayhtiö ilmoittaa nettisivuillaan, kuinka palvelut on järjestetty sekä vähimmäiskriteereistä ja menettelyistä, joilla valinnat palveluntarjoajista tehdään.
Satamille on tärkeää, että toiminta on sujuvaa ja jatkuvaa. Siksi on luultavaa, että satamayhtiöt määrittelevät palveluiden tarjoamisen niin, että sitä tulee olla tarjolla vuoden kaikkina päivinä ja vuorokauden kaikkina aikoina sekä kaikille satamassa palvelua tarvitseville aluksille (esimerkiksi kiinnitys- ja irrotuspalvelut). On mahdollista, että aluksi määritellään vain muutamia vähimmäiskriteerejä ja testataan, kuinka palvelumarkkinat toimivat.
Asetus edellyttää, että satamayhtiön ja palveluntarjoajien talouden tulee olla läpinäkyvää. Tällä ehkäistään samalla kilpailun vääristymiä ja pyritään karsimaan mahdollisia kiellettyjä valtiontukia. Suomessa tämä vain vahvistaa nykyistä käytäntöä: satamien yhtiömuotoisuus merkitsee avoimia tilinpäätöksiä kaupparekisteriin ja osakeyhtiölainsäädäntöön liittyviä raportointivelvoitteita. Vaatimukset katetaan jo nyt.
Suomen satamissa muutosten ei odoteta olevan suuria. Nyt eletään kuitenkin ainutlaatuista ja mielenkiintoista vaihetta. Muutaman vuoden kuluttua voimme nähdä, onko alalle syntynyt lisää uusia palveluntuottajia ja ovatko satamayhtiöt omaksuneet aiemmista käytännöistä poikkeavia palveluiden tarjoamismalleja.
Annaleena Mäkilä
toimitusjohtaja
Suomen Satamaliitto ry