Turun Satama ja kaupunki luopumassa meriläjityksistä
Ruoppausmassojen meriläjitys Airistolle on puhuttanut Turun seudulla jo pitkään. Keskustelu sai syyskuussa uuden käänteen, kun Turun Satama Oy:n hallitus päätti olla hakematta uutta lupaa ruoppausmassojen meriläjitykseen nykyisen luvan päättyessä kesäkuussa 2019. Sen sijaan Sataman hallitus ehdotti Turun kaupunginhallitukselle selvitystyötä vaihtoehtoisiin läjitystapoihin siirtymisestä vuoteen 2024 mennessä. Kaupunginhallitus teki tätä koskevan päätöksen lokakuun alussa.
–Turulle Itämeri-haasteen toisena alullepanijana on luonnollista tarttua mahdollisuuteen parantaa Saaristomeren tilaa myös näiltä osin. Vaikka meriläjitykset on toteutettu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti ja niiden vaikutuksia on säännöllisesti seurattu, se ei välttämättä merkitse niiden haitattomuutta meriympäristölle. Turun sataman laivaliikenteen turvaamisen lisäksi Turun kaupunki vastaa omalta osaltaan vesialueidensa liikennöitävyydestä. Kunnossapitoruoppausten pysyvä tarve koskettaa näin myös kaupunkikonsernia siten, että ratkaisut eivät voi toteutua yksinomaan satamayhtiön toimesta, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toteaa.
Maaläjitykset ensisijainen vaihtoehto
Vaihtoehtoisia läjitystapoja on selvitetty ja myös kokeiltu aiemminkin. Jo vuonna 2006 tutkittiin mahdollisia maaläjitysalueita lähinnä ei-meriläjityskelpoisten massojen sijoittamiseen Turun kaupungin alueelle. Vuonna 2017 käynnistyi Turun Sataman ja ELY-keskuksen aloitteesta esiselvitystyö koko Turun seudun potentiaalisten maaläjitysalueiden kartoittamiseksi. Raportti työstä valmistui toukokuussa 2018. Lisäksi Turun Satama toteutti vuosina 2006–2009 yhden pilottikohteen Pansion satamassa, minne rakennettuun pengeraltaaseen sijoitettiin stabiloituja ei-meriläjityskelpoisia massoja.
–Keväällä valmistunut selvitys osoitti, että potentiaalisia maaläjitysvaihtoehtoja on Turun seudulla rajoitetusti. Nyt käynnistyvän selvitystyön tavoitteena on kartoittaa kaikki kaupungin omassa hallinnassa olevat läjitysalueet sekä muut lähialueilla sijaitsevat ruoppausmassojen läjitysmahdollisuudet. Samalla selvitetään yhteistyössä asianosaisten maa- ja vesialueiden haltijoiden kanssa havaittujen maaläjitysalueiden ja pengerläjitysaltaiden toteutusmahdollisuudet sekä kyseisten alueiden jatkokäyttö läjityksen päättymisen jälkeen, Jarkko Virtanen täsmentää selvitystyön tavoitteita.
Ensimmäisenä sijoituspaikkana esillä Latokari
Ensi vaiheessa katseet ovat kääntymässä Hirvensalon Lauttarantaan, Latokarin alueelle. Jo vuoden 2006 selvityksessä esiin otetun alueen käyttöönotto on etenemässä Turun kaupungin toimesta nopeaan tahtiin. Kaupungin talousarviossa on määrärahavaraus pengeraltaiden patorakenteisiin, joiden osalta työt käynnistyvät jo vuonna 2020.
–Latokarin suunnitelma on malliesimerkki kustannustehokkaasta tavasta ratkaista ruoppausmassojen maaläjitys. Sijoittamalla ruoppauksista kertyvät sedimentit nykyiselle vesijättömaalle rakennettaviin pengeraltaisiin voidaan Latokarin alueelle kaavoittaa ja rakentaa uusi, merellinen kerrostaloalue. Näin syntyvän tonttimaan myynnillä voidaan parhaassa tapauksessa kattaa läjitystä edeltävän esirakentamisen kustannukset, apulaiskaupunginjohtaja Virtanen arvioi.
Latokari-ratkaisulla päästään 2030-luvulle asti
Latokarin alueen esirakentamisen aikataulu on suunniteltu vastaamaan sataman kunnossapitoruoppauksen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Samalla se antaa aikaa muiden vaihtoehtojen kartoittamiseen ja jatkovalmisteluun.
–Satama on jo vähentänyt läjitystarpeitaan siirtymällä tehostettuun väylien kunnossapidon seurantaan. Samalla myös läjitysmäärät ovat vähentyneet erittäin merkittävästi 2000-luvun alkupuoliskoon verrattuna. Kun ruoppausväliä on pidennetty noin viiteen vuoteen, tarjoaa pengerallasläjitys Latokarille ratkaisun sekä sataman että kaupungin ruoppausmassojen sijoittamiseen noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Latokarin täyttämisen aikana ratkaistaan seuraava askel eli missä järjestyksessä muita mahdollisia maaläjitysalueita ryhdytään hyödyntämään. Vaiheistuksen prioriteetit määrittyvät alueen käyttöarvon sekä käyttöönoton kustannusten mukaan.
Jatkosuunnitteluun mukaan muitakin tahoja
Turun Sataman ja kaupungin lisäksi ruoppaustarpeita on myös muun muassa Meyerin telakalla sekä naapurikaupungeilla. Selvitystyön aikana kartoitetaan muidenkin asianosaisten asenteet ja valmiudet siirtyä vaihtoehtoisiin läjitysmuotoihin. Kokonaistavoitteena on, että yhteistyössä Turun kaupungin kanssa myös muiden ylläpitoruoppauksia toteuttavien tahojen olisi mahdollista luopua meriläjityksistä Airiston vesialueilla.
–Itämeren kaupungiksi profiloituneelle Turulle ja kaupunkilaisille Saaristomeren tila on sydämen asia. Kun kaupungissa vallitsee asiasta vahvan kansalaismielipiteen tukema laaja poliittinen yksimielisyys on kaupungin tehtävä luoda edellytykset ruoppausmassojen ympäristöystävälliselle ja kustannustehokkaalle hyödyntämiselle, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen korostaa.
Teksti: Kari Ahonen
Kuvat: Markku Alahäme ja Turun kaupunki