Mistä ja minne kulkevat Turun sataman tavaravirrat?
Suomen satamien tuore takamaatutkimus kertoo, mitä reittejä pitkin Suomen vienti- ja tuontivirrat kulkevat. Tutkimus palvelee liikenneverkon ja infrastruktuurin kehittämisen suuntaamista satamaliikenteen kannalta sekä satamien omaa strategiatason suunnittelua.
– Takamaatutkimus auttaa satamia näkemään omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa sekä kehittämään toimintojaan niihin painottuen. Turun satama näyttäytyy tutkimuksen perusteella yleissatamana, jonka kautta kulkee monelta eri suunnalta tulevaa tavaraa. Noin 90 prosenttia sekä viennistä että tuonnista on kappaletavarakuljetuksia, jotka kohdistuvat pääosin valtateille 8, 9, 3 ja 10 sekä E18-moottoritielle. Aiempaan, muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna Turun sataman takamaakuntien lukumäärä on kasvanut ja satamakuljetukset ovat lisääntyneet erityisesti valtatiellä 8, avaa tutkimusraporttia liikenneneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Nopeat tieyhteydet kattavat puoli Suomea
Sataman vienti- ja tuontikuljetusten takamaat kattavat pääkaupunkiseudun ja länsirannikon lisäksi myös sisämaan kasvukeskukset Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen ja Kuopion seudut mukaan lukien. Kaikkiaan Turun satamalla on takamaakuntia noin 90. Takamaan laajuus kertoo selkeästi sataman kyvystä palvella monipuolisesti sekä vientiteollisuutta että tehokasta jakeluverkostoa tarvitsevia maahantuontiyrityksiä.
Turun satamaa suosivat erityisesti ne yritykset ja kuljetuspalvelujen tarjoajat, joille nopeudella on merkitystä. Sujuvien maantieyhteyksien ansiosta esimerkiksi Ruotsin reitin aamulaivoilla Turkuun saapuneet tavarat saadaan jakeluun Turun, Helsingin ja Tampereen alueille vielä saman iltapäivän aikana. Nopeuden merkitys korostuu erityisesti verkkokaupan myötä lisääntyneen pakettiliikenteen läpimenoajoissa. Alan toimijat ovat huomanneet, että Turun satamasta paketit saadaan vastaanottajilleen jopa nopeammin kuin Vuosaaren satamasta.
Skandinavian kautta yhteys Eurooppaan
– Takamaatutkimuksessa näkyy Turun sataman johtava rooli Suomen ja Skandinavian välisessä liikenteessä, vaikka satamasta on säännölliset yhteydet myös Saksaan, Britanniaan, Tanskaan ja Norjaan. Turun ja Tukholman välinen reitti on osa TEN-T-liikenneverkon Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää, ja kumpikin satamista kuuluu ydinverkon satamiin. Vahva asema eurooppalaisessa liikenneverkossa mahdollistaa erilaiset EU:n tukemat kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on tavaralogistiikan sujuvoittaminen jäsenmaiden välillä ja sisällä. Turun satamayhteyksiin liittyen tuorein hanke on Turun kehätien itäpään palvelutason nostaminen muuta Suomen E18-tieyhteyttä vastaavaksi. Tiesuunnitelman mukaan kehätie nelikaistaistetaan kahdeksan kilometrin matkalta ja samalla muun muassa parannetaan liittymien toimivuutta ja turvallisuutta. Tavoitteena on ainakin hankkeen ensimmäisen vaiheen käynnistäminen jo kuluvan vuoden lopulla, liikenneneuvos Lassi Hilska kertoo.
Tavoitteena takamaayhteyksien jatkuva parantaminen
Tavaraliikenteen näkökulmasta jo valmistuneet, käynnissä olevat ja pian käynnistyvät tiehankkeet lisäävät Turun sataman vetovoimaisuutta vienti- ja tuontisatamana. Sujuvat ja ruuhkattomat yhteydet tuovat kuljetuksiin ajallista ja taloudellista säästöä. Samalla lisääntyvät myös matkanteon turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
Lue koko takamaatutkimus Liikenneviraston sivuilla >>
Teksti Kari Ahonen
Kuvat Markku Koivumäki