Ilmastonmuutos tuo vihreän ajattelun logistiikkaankin

Liikenteen päästötavoitteet koskevat myös kuljetusalaa

Suomen osuus Euroopan ilmastotalkoissa on mittava, sillä komissio edellyttää Suomen vähentävän

CO2-päästöjään 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa vähennystavoitteen saavuttamisessa avainasemaan on nostettu liikenne. Vuoden 2005 tasosta liikenteen päästöt pitäisi leikata puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Henkilöautojen energiatehokkuuden parantumisen ja biopolttoainevelvoitteen odotetaan tuovan ison osan tavoitelluista vähennyksistä, mutta leikkauksia vaaditaan myös tavaraliikenteen autokuljetusten päästöihin. Kuorma-autoliikenteen CO2-päästöt ovat Suomessa nykyisellään noin kolme miljoonaa tonnia, josta on saatava pois noin kolmannes. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan vuonna 2050 liikenteen tulisi olla täysin päästötöntä. Tähän on mahdotonta päästä ilman fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla, joiden kalleus aiheuttaa tuntuvat lisäkustannukset maantiekuljetuksille. Vihreä logistiikka on ratkaisu paitsi päästöjen, myös kustannusten vähentämiseen.

Koko toimitusketju tarvitaan mukaan ympäristötalkoisiin

Käytännössä päästötavoitteiden toteutuminen edellyttää koko toimitusketjun eri vaiheissa syntyvien jätteiden, päästöjen ja energiankulutuksen minimointia. Tässä työssä jokainen voi tehdä oman osuutensa tuote- ja pakkaussuunnittelusta alkaen. Varsinaisten logistiikkatoimintojen osalta se koskee esimerkiksi kuljetusreittien, kuljetusmuodon ja kaluston valintaa. Logistiikan suunnittelussa on huomioitava myös mahdollisuudet yhteiskuljetuksiin, varastointiin sekä hankinta- ja jakelukanaviin, avaa aihetta Tampereen teknillisen yliopiston professori Heikki Liimatainen.

Tekniikan tohtori Liimatainen johtaa TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus Verneä, jonka tavoitteena on edistää kestävän liikenne- ja kuljetusjärjestelmän kehittämistä. Hän on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

– Pitkällä tähtäimellä tärkeämpää on toimitusverkoston suunnittelu, vaikka tämänhetkinen keskustelu pyöriikin ajoneuvo- ja polttoaineteknologian ympärillä. Esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetuksissa ajetaan usein toinen suunta tyhjänä, jolloin massojen korotusten tuottamat edut saadaan hyödynnettyä vain osittain. Kaupunkien ja alueiden sisäisessä logistiikassa päästövähennyksiä saadaan sähköisten ajoneuvojen hyödyntämisen lisäksi kuljetuksia yhdistämällä ja jakelureittejä järkeistämällä. Kun kaikkiaan neljännes tavaraliikenteestä ajetaan tyhjänä, on vajaakäytön vähentämisellä suuri merkitys, Heikki Liimatainen toteaa.

Turun Satama on aktiivinen toimija ympäristöasioissa

Turun Satama tukee omalla toiminnallaan vihreän logistiikan esiinmarssia. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti oman henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa.

– Oman toimintamme rinnalla panostamme sataman fasiliteettien kehittämiseen niin, että kumppanimme merellä ja maalla voivat huomioida ympäristön vaatimukset omassa toiminnassaan.  Itämeren tilan parantamiseksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota alusten jätevesien keräilyyn. Ensimmäiset kiinteät jätevesipisteet rakensimme matkustaja-aluksille jo 1980-luvulla ja vuonna 2016 valmistui kolme uutta vastaanottopistettä rahtiliikenteen sekä risteilyalusten käyttöön, kertoo Turun Sataman myyntijohtaja Jaakko Nirhamo.

Liikenteen päästöjen vähentämiseen merkittävä vaikutus on Turun sataman ruuhkattomuudella. Sataman nopea läpimeno sekä sujuvat liikenneyhteydet minimoivat rekkojen tyhjäkäynnin sekä satamaan pääsyä odottaessa että kuormauksen aikana.

– Vaihtoehtoisten, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä edistää myös Turun seudun ensimmäinen kaasutankkausasema sataman naapurissa. Asema mahdollistaa raskaan kaluston tankkauksen lisäksi myös henkilöautojen ja bussien tankkaamisen ympäristöystävällisellä liikennekaasulla.

Teksti Kari Ahonen