Turussa kuljetusketju on trimmattu huippuvauhtiin
Turun satama tarjoaa rekkaliikenteelle nopeimman meritien Ruotsiin ja Skandinaviaan. Turun ja Tukholman välinen merimatka taittuu yhdessätoista tunnissa ja neljä päivittäistä laivalähtöä tuovat joustavuutta kuljetusaikataulujen suunnitteluun. Skandinavian lisäksi Turku tarjoaa nopeudeltaan ja kustannustasoltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon myös Saksan liikenteen rekka- ja irtoperäkuljetuksille.
Nopea ja säännöllinen laivaliikenne luokin vahvan perustan Turun sataman tunnuslauseelle ”Kun ajalla on merkitystä”. Tarjoamalla asiakkaillemme nopeat yhteydet pidämme osaltamme yritysten pyörät pyörimässä. Teollisuus saa tarvitsemansa materiaalit ja osat ajoissa, kaupat myytävää hyllyilleen ja yksityiset ihmiset pakettinsa ajoissa perille.
Nopean ja tehokkaan kuljetusketjun ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin avointa ja luottamuksellista yhteispeliä maalla ja merellä. Turun satamassa tästä vallitsee yhteinen tahtotila kaikkien toimijoiden keskuudessa: varustamojen, satamaoperaattorien, kuljetusliikkeiden ja tietysti Turun Sataman oman organisaation.
Nopeus on monen tekijän summa
– Turun ja Tukholman välinen laivareitti tarjoaa parhaat aikataulut ja frekvenssin Suomen ja Skandinavian väliselle kappaletavaraliikenteelle. Tavaravirtojen nopean kulun varmistamisessa oma roolinsa on myös reitin rahtikapasiteetilla. Tällä hetkellä kapasiteetti on pääosin riittävä, mutta kotimaan talouden lähtiessä nousuun on lisäkapasiteetille todennäköisesti tarvetta. Arviomme mukaan jo 10–15 prosentin lisäys tavaraliikenteen määrässä edellyttäisi paria kolmea lisälähtöä viikoittain. Yhteistyössä varustamojen kanssa saamme varmaan jatkossakin sovitettua kapasiteetin rahtiliikenteen tarpeita vastaavaksi, uskoo Suomen Kaukokiito Oy:n aluemyyntipäällikkö Olli Intonen.
Kotimaan kuljetuksista vastaaville tärkeitä ovat myös sataman tarjoamat maantieyhteydet. Turun satamaan saapuminen ja sieltä lähteminen on helppoa, koska sataman sisäiset ja sieltä pois johtavat liikennejärjestelyt ovat selkeitä. Hyvien maantieyhteyksien ansiosta kuljetukset saadaan nopeasti tien päälle eikä aikaa kulu satamassa odotteluun tai liikenneruuhkissa seisomiseen.
– E18-tien valmistuminen, 8-tien perusparannus moottoritieosuuksineen ja Suikkilantien nelikaistaistaminen ovat entisestään parantaneet kuljetusten sujuvuutta ja kustannustehokkuutta. Turun satamayhteyksien kannalta tärkeä on myös Turun kehätien perusparantamiseen myönnetty valtion rahoitus, jonka avulla työt osuudella voivat alkaa jo vuonna 2018, Olli Intonen toteaa.
Tuotteet jakeluun jo saman päivän aikana
Nopeuden merkitys korostuu erityisesti lisääntyneen pakettiliikenteen läpimenoajoissa, koska Ruotsista saapuvat paketit saadaan Turusta vastaanottajilleen selkeästi nopeammin kuin muista satamista.
Vartin ajomatka satamasta terminaaliin tuo lisäetua, kun aikaikkuna tavaran purkaukseen ja dokumentointiin on todella lyhyt.
– Kappaletavaraliikenteen kuljetuksissa keskeistä on saada tuontituotteet nopeasti käsiteltäviksi ja eteenpäin asiakkaille. Kotimaan verkostoa onkin kehitetty siihen suuntaan, että Ruotsin reitin aamulaivoilla saapuneet tavarat saadaan toimitettua vielä saman päivän aikana pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Kotimaan kappaletavarakuljetusten aamulähtöjen laajentaminen muille paikkakunnille edellyttää riittävän suurta volyymia, jotta tällainen liikenne olisi taloudellisesti kannattavaa, Olli Intonen toteaa.
– Uutena ilmiönä on havaittavissa tarvetta vielä nopeammalle järjestelmälle, jolla jakelu mainituille alueille saadaan hoidettua jo saman iltapäivän aikana. Turun satamaa käyttäen se onnistuu, sillä ajoaika satamasta terminaaliimme on vain viitisentoista minuuttia ja terminaalista on hyvät yhteydet kaikille pääteille. Nopeuden merkityksen korostuessa yhä enemmän Turun satama on hyvä vaihtoehto Vuosaarelle myös pk-seudulle päätyvien kuljetusten osalta. Turun terminaalillamme on kyllä kapasiteettia ja resursseja vastata kustannustehokkaasti suuremmankin rahtimäärän käsittelystä ja jakelusta, Olli Intonen vihjaa tuontikuljetuksista vastaaville.
Yhteistyöllä yhä sujuvampaan liikennöintiin
– Kuljetusketjun nopeuslupauksen ylläpitämiseksi yhteispeli ketjun sisällä on tärkeää. Tässä suurin yksittäinen tekijä on satamaan saapuvan ulkomaanliikenteen aikataulujen ja kotimaan liikenteen aikataulujen yhteensovittaminen. Suomen pitkien etäisyyksien takia osa kotimaan runkoliikenteestä ehtii karata alta pois, ennen kuin iltalaivassa saapuvat tavarat on purettu terminaaliin. Sama toimii käänteisesti myös vientikuljetuksissa eli osa aamuliikenteen runkolinjoista saapuu liian myöhään aamulaivojen aikataulua ajatellen. Yhteisenä tavoitteena tulisikin olla tehostaa yhteistyötä kotimaan ja ulkomaan kuljettajien välillä, jotta saamme sidottua aikataulut paremmin koko Suomea palvelevaksi, sanoo DHL Freight (Finland) Oy:n Pohjoismaiden liikennejohtaja Tuomas Ruohonen.
Yhteistyötä tarvitaan myös kuljetusten dokumentoinnin kehittämisessä, jossa digitalisaation hyödyntäminen on avainasemassa. Lyhyt aikaikkuna tavaroiden purkaukseen ja lastaukseen terminaaleissa edellyttää sähköisiä saapumisilmoituksia terminaaleihin jo etukäteen EDI-siirtona.
– Käytännössä voidaan sanoa, että kun tietovirta kulkee niin tavaratkin kulkevat. Mobiilitekniikka on helpottanut monia asioita rahdin seurannasta alkaen, mutta digitalisaatio mahdollistaa paljon muutakin. Sähköisten tilausten kautta voidaan jo nyt tuottaa erilaisia lisäarvopalveluja rahdin kulkuun liittyen, kuten mahdollistaa ennakoiva reagointi erilaisiin häiriötilanteisiin. Kaikki tämä yhdessä tuo tulevaisuudessa yhä uusia ratkaisuja, joilla parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta, laatua ja tuottavuutta sekä vältetään virheitä ja päällekkäistä työtä, Ruohonen visioi.
Muuttuvilla markkinoilla nopeutta vaaditaan yhä enemmän
Nopeuden merkitys Skandinavian liikenteessä tulee kaikkien ennusteiden mukaan kasvamaan edelleen. Tähän vaikuttavat sekä uudet, kasvavat liiketoiminta-alueet että suomalaisen yhteiskunnan kaupungistuminen.
– Kasvava verkkokauppatoiminta lisää suoraan kuluttajille menevien lähetysten määrää. Kansainvälisten verkkokauppojen keskeisimpiä kilpailukeinoja on edullisten hintojen lisäksi toimitusnopeus, jolloin eri kuljetusreittien toimivuutta ja nopeutta mitataan tarkasti. Suurille kansainvälisille toimijoille Pohjoismaat on yhtenäinen markkina-alue, minkä takia niiden keskusvarastot sijoittuvat usein Ruotsiin. Tämä vahvistaa Turun roolia Skandinavian liikenteen luontaisena keskuksena, josta voidaan rakentaa myös verkkokaupan ja muun kuluttajille suuntautuvan pakettiliikenteen sillanpää Suomeen, Ruohonen kertoo.
Tuomas Ruohosen mukaan ihmisten ja yritysten keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin tekee myös työtä Turun sataman eduksi. Kaikki tärkeimmät kasvukeskukset ovat saavutettavissa Turusta käsin kilpaileviin satamiin verrattuna vähintäänkin yhtä nopeasti.
Turun sijainti antaa koko kuljetusketjulle vahvan kilpailuedun nopeuden muodossa. Tästä meidän kaikkien kannattaa pitää kiinni ja miettiä yhdessä ja erikseen, miten voimme parhaiten vastata asiakkaidemme odotuksiin nyt ja jatkossa – niin omalta osaltamme kuin koko kuljetusketjuna.
Satamaoperaattori jakaa rahdinkuljettajien näkemykset
Samansuuntaisesti ajattelee myös satamaoperaattori Stevenan toimitusjohtaja Markku Mäkipere. Monissa Lounais- ja Etelä-Suomen satamissa operoivassa yrityksessä nähdään nopeus Turun sataman merkittävimpänä vahvuutena sekä tuonti- että vientiliikenteessä.
– Turku on niin ylivoimainen tekijä Skandinavian liikenteessä, että välillä ihmetyttää, miksi rekka- ja traileriliikenettä ylipäätään ohjataan Helsinkiin. Helsingissä niin Eteläsatamasta, Katajanokalta kuin Länsisatamastakin ulospääseminen kestää ikuisuuden. Turussa rekat eivät jonota ja odota satamassa lastaukseen ja purkaukseen pääsyä. Näin kääntöaika satamassa jää lyhyeksi, mikä nopeuttaa koko kuljetusketjun toimintaa. Konventionaalista hakurahtiliikennettä ajatellenkin laivakäynti Turussa säästää helposti vuorokauden verran merimatkaan esimerkiksi Pohjanlahden satamiin verrattuna, Mäkipere toteaa.
Riittävän laituripaikkamäärän ja tehokkaiden lastinkäsittelypalvelujen ansiosta myös alusten satamassa oloaika jää lyhyeksi. Vientikuljetuksia ajatellen Helsingissä ja Hangossa on monesti liian aikaiset closing- ja lähtöajat Turun iltalähtöihin verrattuna. Turusta vientituotteet saadaan liikkeelle saman päivän aikana, vaikka lastaus tehtaalla tapahtuisi vasta työpäivän päätteeksi, Mäkipere korostaa.
Teksti Kari Ahonen
Kuvat Markku Koivumäki