Turkua ja satamaa kehitetään rinta rinnan

Turku on meren, merenkulun ja laivanrakennuksen sekä sataman kaupunki. Meri kaikissa muodoissaan on merkittävä vetovoimatekijä Turulle ja tavoitteena on, että merellisyys myös näkyy kaupunkikuvassa. Siksi asuntojen kaavoituksessakin kurkotetaan yhä enemmän meren suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Aurajoen suulla sijaitsevan entisen telakka-alueen uudistuminen korkeatasoiseksi asuinalueeksi.

Tulevaisuudessa Turun keskustan yhdeksi tärkeimmäksi laajentumissuunnaksi on muodostunut sataman seutu. Merellisyyden lisäksi tämä on seurausta kaupunkisuunnittelun näkökulman muutoksesta. Aiemmin kaupungit kasvoivat kaupunkialuetta laajentamalla, jolloin kasvu suuntautui lähiöihin ydinkaupunkien ulkopuolelle. Nyt kasvua haetaan kaupunkikokonaisuuden sisältä kaavoittamalla uudelleen vajaakäyttöisiä, esimerkiksi teollisuudelta vapautuneita alueita. Keskusta-alueen tiivistäminen tarjoa mahdollisuuden hyödyntää jo rakennettua infraa sekä valmiita liikenneyhteyksiä, millä voidaan vastata myös kuntatalouden haasteisiin.

Satama on osa Turun ydinkeskustan kehittämiskäytävää, jossa on eniten potentiaalia kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Keskeisimmän kohteen muodostaa Linnakaupungiksi nimetty 270 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuoteen 2040 mennessä. Linnakaupungista tavoitellaan yli 10 000 ihmisen asuinaluetta ja merkittävää työpaikka- ja palvelukeskittymää. Ensimmäisenä sataman naapuriin, Turun linnaa vastapäätä on valmistumassa noin 500 asukkaan Harppuunakortteli. Kortteliin rakennetaan kaksitoista asuinkerrostaloa, joihin tulee myös liike- ja toimistotiloja. Asemakaavoituksen ohjeena uusien alueiden rakentamisessa ja liikennejärjestelyissä noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta, mistä osoituksena Linnakaupunkia kehitetään joukkoliikenne- ja pyöräilykaupunginosaksi.

Uudisrakentamista suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan sen vaikutukset sataman toimintaan ja kehitykseen. Kantasataman kehittämistä jatketaan osana sataman ydintoimintaa ja sen matkustajatoiminnat kytketään rakenteellisesti ja toiminnallisesti muun alueen uusiutuvaan rakenteeseen. Mahdollisten ristiriitojen välttämiseksi edistetään vuoropuhelua asukkaiden ja sataman välillä niin, että molempien näkökulmat saadaan sovitettua luontevasti yhteen. Hyvästä yhteistyöstä eri osapuolten kesken on saatu kokemusta jo aiemminkin muun muassa Telakkarannan ja Pansion sataman kaavoituksen yhteydessä ja esimerkiksi siinä, ettei Harppuunakorttelin mittavasta kaavanmuutoksesta tehty yhtään valitusta.

Turun tavoitteena kaupunkisuunnittelussakin on vahvistaa sataman toimintaedellytyksiä, koska Turun satama tuottaa merkittävästi lisäarvoa sekä kaupungille että elinkeinoelämälle. Satama monipuolistaa kaupungin elinkeinorakennetta ja tuo kaupunkiin uusia mittavia investointeja esimerkiksi logistiikkarakentamisen muodossa. Lisäksi satama piristää myös kaupan ja palvelujen kysyntää tuomalla Turkuun miljoonia matkailijoita vuosittain. Olennaisena osana Euroopan Unionin pohjoista kasvukäytävää Turun satama muodostaa myös tärkeän logistisen, elinkeinopoliittisen ja kulttuurisen linkin Suomen ja muun Euroopan välille.

Pitkäjänteisellä kaupunkisuunnittelulla varmistamme elinvoimaisen sataman olevan tulevaisuudessakin elävä osa Turun kaupunkia.

Timo Hintsanen
Kirjoittaja on Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja.