HCT-yhdistelmät tuovat tehoa maantiekuljettamiseen

Liikuttamalla kerralla entistä isompia tavaraeriä pyritään tehostamiseen. Tavoitteena ovat myös entistä pienemmät päästöt. Auramaa Oy:n aluepäällikkö Teemu Koivulan mukaan yritys aloitti erikoispitkillä yhdistelmillä liikennöinnin huhtikuussa 2016.

– Reitillä kuljetetaan kappaletavaraa kolmella yksiköllä. Kuudella kuljettajallamme on näiden ajamiseen pätevyys.

Koivulan mukaan tähänastiset kokemukset liikennöinnistä Turun ja Vantaan terminaalien välillä ovat olleet ainoastaan rohkaisevia.

– Liikennöimämme reittiväli on melkein kokonaan nelikaistaista moottoritietä, joten ongelmia ei ole. Tietyillä reiteillä erikoispitkät yksiköt voisivat ilman muuta yleistyä. Tiestö toki sanelee mihin tällainen sopii.

Tutkimustieto rohkaisevaa

Trafin myöntämä poikkeuslupa mahdollistaa kappaletavarassa 75 tonnin painoisen ja 38,78 metrin pituisen yksikön. Nopeusmääräykset ovat samat kuin muissa yhdistelmissä. Tällä hetkellä erikoisluvalla liikennöivien pitkien HTC-yhdistelmien määrä on rajoitettu. Liikenteessä on toistaiseksi vain muutamia yhdistelmiä niin konttikuljetuksessa, raakapuussa kuin kappaletavarassa. Ensimmäiset yhdistelmät lähtivät liikenteeseen 2013 alussa. Luvat ovat tyypillisesti noin 5 vuoden mittaisia. Lupia myönnetään yhä, joten kokeilu jatkuu 2020-luvulle.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n johtaja Petri Murto muistuttaa että kokeilussa on toistaiseksi kyse tutkimuksesta.

– Nyt hankitaan tietoa siitä, miten suuremman kapasiteetin yhdistelmä voisi toimia ja mitkä ovat vaikutuksia ympäristöystävällisyyteen ja kustannuksiin sekä tiestön kulumiseen ja liikenneturvallisuuteen.

Kertyneet kokemukset ovat hänen mukaansa rohkaisevia.

– Erikoispitkät yhdistelmät ovat pärjänneet Suomen olosuhteissa moitteettomasti. Edes talvikelit eivät ole aiheuttaneet ongelmia.

Uudenlaista logistiikka-ajattelua

Murron mukaan kokeilu on tuottanut paljon tietoa uusien yhdistelmien vaikutuksesta logistiikkaan. Uusi kalusto vaatii myös uudenlaista ajattelua.

– Esimerkiksi raakapuulogistiikassa on perinteisesti toimittu siten, että yksi yhdistelmä hakee puun hakkuupaikalta ja vie tehtaalle asti. HCT-maailmassa pienemmät yksiköt keräävät tavaran terminaaleihin, joista sitten suuremmat yksiköt kuljettavat tuotantolaitoksiin. On oleellista että purkaus- ja lastauspää toimivat hyvin.

– Konttilogistiikassa puolestaan on kertynyt kokemusta siitä, kuinka paljon kuljetustarvetta pitää olla, jotta erikoispitkien yhdistelmien käyttö on järkevää ajatellen tilannetta, jossa nämä yhdistelmät ovat joskus laajemmin sallittuja kaikille, Murto kertoo.

Jatkokeskustelua kaivataan

Murron mukaan kokeiluvaiheesta pitäisi päästä normaalitilaan mahdollisimman pian.

– Ala odottaa tietoa, syntyykö tästä jotain kaikille sallittua ja millä ehdoilla. Onko meillä jatkossa rajattua HCT-verkkoa ja muuttuvatko yhdistelmien paino- ja pituusmääräykset? Nyt eletään tietynlaista epätietoisuuden tilaa esimerkiksi kalustoinvestointien suhteen.

Murron mukaan poikkeuslupamenettely ei saisi myöskään asettaa yrityksiä erilaiseen kilpailuasemaan.

– Lupien myöntämisessä pitää olla varovainen. Niitä ei pidä antaa yhdelle toimijalle suurta määrää niin että joku pääsee hankkimaan kilpailuetua olemalla nyt mukana. Tutkimuksen tuoma osaamispääoma on kuitenkin hyödynnettävissä kaikissa yrityksissä.

Keskustelu jatkosta pitäisi Murron mukaan aloittaa nyt.

– Tämä on ollut hyvä tapa hankkia tietoa ja mahdollistaa jatkossa laadukasta lainsäädäntöä. Näemme positiivisena sen, että maanteiden tavaraliikennettä halutaan selvästi kehittää.

Teksti Kalle Kirstilä
Kuvat Robert Seger