Ruotsinlaivoilla satamassaolo on kiireisintä aikaa

Lyhyt maissaoloaika haastaa varustamot ja satamatoimijat minuuttiaikatauluun, jossa kaiken on sujuttava kitkattomasti ja nopeasti.

Turun ja Tukholman välistä reittiä liikennöivät Tallink Silja ja Viking Line. Molemmilla varustamoilla on reitillä kaksi alusta, joilla ajetaan päivittäin sekä aamu- että iltalähdöt. Alusten aikataulut on suunniteltu niin, että lähtö- ja saapumisaikojen väli on riittävän pitkä sekä satamassaoloaikana suoritettavien purku- ja lastaustoimintojen että satamaliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.

Matkustajille nopeus merkitsee mutkatonta matkaan lähtöä

Viking Line kuljetti Turun ja Tukholman välisellä reitillään viime vuonna runsaat 1,9 miljoonaa matkustajaa. Tällä matkustajamäärällä varustamo on reitin markkinajohtaja yli 58 prosentin osuudella kaikista matkustajista. Varustamon aluepäällikkö Riikka Arolan mukaan Turun linja on Viking Linelle strategisesti tärkeä, minkä tähden reitin palvelutasoa kehitetään jatkuvasti aikataulullistenkin haasteiden voittamiseksi.

– Turun reitin elinvoima perustuu säännölliseen ja tiheään liikenteeseen, jonka sujuvuuden varmistamiseksi teemme jatkuvasti töitä. Uusin aluksemme Viking Grace on alusta alkaen suunniteltu soveltuvaksi nopearytmiseen liikenteeseen niin, että lyhyen satamakäynnin aikana kaikki rutiinit tapahtuisivat mahdollisimman mutkattomasti. Autojen lastaamista nopeuttaa mahdollisuus ajaa autoja sisään sekä peräportin kautta että aluksen sivusta. Matkustajien siirtymistä alukseen ja sieltä ulos on tehostettu puolestaan Turun terminaalia uudistamalla. Sen yhteydessä muun muassa matkustajaputkien määrä kaksinkertaistui ja niistä jokainen varustettiin helppokulkuisilla liukukäytävillä. Yhteistyössä Turun Sataman kanssa olemme kehittäneet myös kenttäalueemme liikennejärjestelyjä autoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tehostamaan, Arola kertoo.

Satamassa jokainen hetki on täynnä toimintaa

Lyhyen kääntöajan aikana lähtevien ja saapuvien ihmisten ja ajoneuvojen ohjaaminen omille reiteilleen ei ole ainoa, eikä useimmiten edes haasteellisin tehtävä lyhyen satamassaoloajan aikana.

– Samaan aikaan matkustajien ohjaamisen kanssa täytyy hoitaa aluksen jätehuolto, tyhjentää jätevedet ja täyttää vesisäiliöt sekä huolehtia pyykit ja muonitukseen liittyvät täydennykset. Kiirettä pitää myös erityisesti siivouspuolella, vaikka meillä on vuorosta riippuen töissä 50–120 siistijää. Kun siivousaikaa satamassa on vain 40 minuuttia, on haasteellista saada kaikki hytit valmiiksi ennen matkustajien tuloa, toteaa Arola ja muistuttaa, että kaikki edellä mainitut toimenpiteet suoritetaan päivittäin reitin molemmissa päissä. Tukholman satamassa tapahtuu lisäksi myös alusten tankkaus, joka sekin ottaa oman aikansa.

Nykyinen aikataulu ei salli uusia nopeusrajoituksia

Kaikkien eri toimintojen yhteensovittaminen on kuin suuri palapeli, jossa jokainen yksityiskohta on tärkeä, kun etsitään sujuvinta ja kaikki osapuolet tyydyttävää ratkaisua aikatauluissa pysymiseen.

– Hyvän suunnittelun ja tiukkoihin aikatauluihin sitoutuneen henkilöstön osaamisen ansiosta olemme onnistuneet pitämään aikatauluistamme hyvin kiinni. Joskus joudumme hieman odottelemaan linja-auto- ja junamatkustajia, mutta pääsääntönä on lähteä aina täsmällisesti aikataulun mukaan. Tulevaisuuden uhkana reitillä on mahdollinen laivaliikenteen nopeusrajoitusten alentaminen. Toiveenamme on, ettei tämä toteutuisi, koska menetettyä aikaa on käytännössä mahdoton kiriä kiinni reitin vähäisillä avomeriosuuksilla. Tällöin jopa kahden päivälähdön rytmistä olisi vaikea pitää kiinni, Riikka Arola korostaa.

Rahtiliikenteen sujuvuutta tehostaa onnistunut aikataulutus

Huolellisen ennakkosuunnittelun ja kokemuksen merkitystä satamatoimintojen sujuvuudelle lyhyen kääntöajan puitteissa korostaa myös Tallink Silja Oy:n myyntipäällikkö Marina Hasselblatt.

– Tiukassa aikataulussa pysyminen vaatii huolellista suunnittelua ja ennakointia jo varausvaiheessa. Rahtiyksiköiden määrä vaihtelee viikonpäivien mukaan noin viidestä jopa viiteenkymmeneen yksikköön, jotka on sovitettava matkustajaliikenteen vaatimusten mukaan. Matkapuolen tarpeet täytetään yleensä ensin ja rahtiliikenne saa käyttöönsä loput autokannen metreistä. Säännöllisesti reittiä käyttäville rahtiasiakkaille luvataan kuitenkin vuosisopimuksella tietty määrä paikkoja, joiden määrää tarkennetaan aika ajoin asiakkaan tarpeiden niin vaatiessa, kertoo Hasselblatt.

Selkeät toimintamallit varmistavat aikataulussa pysymisen

Tallink Silja operoi Turun ja Tukholman välisellä reitillä aamulähtöjä m/s Galaxylla ja iltalähtöjä sen sisaraluksella m/s Baltic Princessillä. Varustamon uusinta aluskantaa edustavat laivat ovat nykyaikaisia matkustaja-autolauttoja, joissa kummassakin on 900 metriä rahtiliikenteelle sopivaa korkeaa autokantta. Matkustaja- ja rahtiliikenteen edellyttämien toimintojen sijoittaminen tunnin aikaikkunaan onnistuu, kun rutiinit ja toimintatavat ovat hallinnassa ja jokainen tietää tehtävänsä.

– Keskeisessä roolissa on kenttäesimies, joka ohjaa koko liikennettä laivaan ja laivasta ulos. Hän on paikalla koko satamassaoloajan, tilaa paikalle ahtaajat ja huolehtii, että muuta kenttähenkilökuntaa on oikea määrä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sujuvan toiminnan varmistamiseksi tärkeää on myös selkeä kommunikointi aluksen, kenttähenkilöstön ja lähtöselvityksen välillä. Kun tieto liikkuu nopeasti, liikkuu yleensä kaikki muukin, Hasselblatt muistuttaa.

Joustava palvelu nopeuttaa rekkojen pääsyä aluksille

Turun ja Tukholman välisen reitin aikataulu palvelee erinomaisesti Suomen ja Skandinavian välistä yksikköliikennettä. Turun iltalähdöille ehtii mainiosti mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, vaikka rekan lastaus tapahtuisi vasta iltapäivän puolella. Tukholmasta pääsee jatkamaan matkaa ennen aamuruuhkaa, minkä ansiosta lastin ehtii kuljettamaan pitemmällekin ja silti aika riittää paluuseen Tukholmasta lähtevälle iltalaivalle. Näin ajopäivä tulee käytettyä tehokkaasti ja levontarve täyttyy luontaisesti yöaikaan laivan ollessa merellä.

Aamulähtöjen rahtiliikenteessä pääpaino on irtoperien kuljetuksissa, vaikka rekkaliikennekin on näillä lähdöillä lisääntynyt. Osin tämä on edullisemman hinnoittelun tuoman kustannustehokkuuden ansiota, mutta toisaalta Tukholman aamuvuorot sopivat usein paremmin esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta saapuville rekoille.

– Rahtiliikenne on tärkeä osa Turun reittimme liiketoimintaa ja niinpä pyrimme palvelemaan kuljetusyrityksiä ja kuljettajia mahdollisimman joustavasti. Autamme kuljettajia pääsemään nopeasti laivaan esimerkiksi niin, että he soittavat meille matkalta, täytämme valmiiksi tarvittavat lomakkeet ja kirjoitamme matkaliput valmiiksi heitä varten. Matkaan pääsyä jouduttavat myös Turun sataman erinomaiset liikenneyhteydet, jotka paranivat edelleen Suikkilantien uudistuksen ansiosta. Nyt raskas liikenne pääsee ruuhkattomasti ja nopeasti satamasta eteenpäin kaikkiin pääsuuntiin, kuten E18-tielle ja suurelta osin jo moottoritietasoiseksi uudistuneelle 8-tielle.

Täsmällisyys helpottaa myös jakeluaikatauluissa pysymistä

Nopeuden lisäksi tärkeää on myös täsmällisyys. Lähtöajan painaessa päälle osa yksiköistä voidaan jättää rannalle ja pääsääntöisesti laiva ei odota ketään. Aikatauluista kiinni pitämisellä on suuri merkitys erityisesti niille asiakkaille, joilla ei ole varastoa Suomessa vaan saapuvien tuotteiden jakelu tapahtuu suoraan liikkeisiin. Näissä yrityksissä kuorman purkamiseen on usein varattu erikseen miehitys ja kalusto, jonka paikallaololle on tarkat määräajat. Jos purettava auto ei ole paikalla tuona aikana, lastin purkajat ehtivät siirtyä toiseen kohteeseen ja kuorman purun siirtymisestä syntyneet kustannukset jäävät yleensä kuljetusyrityksen kannettavaksi.

– Meidän tehtävämme varustamona on pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, ettei tämän kaltaisia tilanteita synny ja siksi teemme kaikkemme aikataulujen pitävyyden varmistamiseksi. Lyhyet kääntöajat Turun ja Tukholman satamissa muodostavat tässä suurimman haasteen, mutta nykyisillä aikatauluilla matkaanlähtö ja paluu tapahtuvat yhtä varmasti ja hallitusti kuin itse merimatkakin, Marina Hasselblatt vakuuttaa.

Teksti Kari Ahonen
Kuvat Markku Koivumäki, Robert Seger ja Jouni Saaristo